Apartheidin uhreilta korvausvaade 20 yritykselle

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Joukko Etelä-Afrikan rotusortopolitiikan uhreja vaatii korvauksia 20 eurooppalaiselta ja yhdysvaltalaiselta yritykseltä, joiden he väittävät edistäneen liiketoiminnallaan Etelä-Afrikan valkoisen vallan ihmisoikeusrikkomuksia.

Newyorkilaisessa tuomioistuimessa nostetussa kanteessa on mukana 85 yksityistä ihmistä sekä Khulumani-tukiryhmä, joka sanoo edustavansa 32 000 ihmistä.

Kanteen nostajat sanovat, että käymällä kauppaa Etelä-Afrikan kanssa rotusortohallinnon aikana yhtiöt avustivat rikoksissa ihmiskuntaa vastaan. He huomauttavat, että yhtiöt tekivät mittavia voittoja samalla, kun apartheidin uhrien kärsimys lisääntyi.

Kanteessa nimetyt yhtiöt ovat Credit Suisse, UBS, Barclays, Exxon Mobil, BP, Caltex, Royal Dutch Shell, TotalFinaElf, Citigroup, Commerzbank, Deutsche Bank, Dresdner Bank, Fluor Copr, Ford Daimler-Chrysler, General Motors, Fujitsu, IBM, JP Morgan Chase ja Rhein Metall.

Kannetta tukevan Etelä-Afrikan Jubilee -painostusryhmän mukaan listaan saatetaan lisätä jopa sata muuta yritystä.

Yhtiöiltä vaadittavaa korvaussummaa kanteessa ei mainita.

Aiemmin vastaavanlainen kanne on nostettu pankkeja, elektroniikka-alan yrityksiä ja kaivosyhtiöitä vastaan yhdysvaltalaisen juristin Ed Faganin johdolla. Kanteessa syytetään yrityksiä Etelä-Afrikan rasistisen hallinnon rahoittamisesta.

Fagan on saavuttanut nimeä nostamalla natsien vainojen uhrien puolesta korvauskanteen sveitsiläispankkeja vastaan.

"Kanne perusteeton"

Sveitsiläispankit UBS ja Credit Suisse ovat heti tuoreeltaan tyrmänneet kanteessa esitetyt syytökset perusteettomina ja epäoikeudenmukaisina ja sanovat taistelevansa niitä vastaan oikeudessa.

Pankit pahoittelevat Etelä-Afrikan rotusortohallinnon toimia, mutta sanovat, ettei teoilla ole mitään yhteyttä pankkien liiketoiminnan kanssa.

Etelä-Afrikan apartheid-hallinto alkoi vuonna 1948. Kaikki eteläafrikkalaiset luokiteltiin rodun perusteella, rodut pidettiin erillään, ja muilta paitsi valkoisilta vietiin keskeiset kansalaisoikeudet.

Valkoisten yksinvalta päättyi vuonna 1994 pidettyihin vapaisiin vaaleihin, joissa presidentiksi nousi Nelson Mandela.

Reuters, AP, AFP