1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Teollisuuden hukkalämpö hyötykäyttöön sammen ja monnin viljelyssä

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Imatran kaupungin ympäristötoimi on aloittanut sammen ja monnin kalanviljelyn Stora Enson Tainionkosken paperitehtaan tuottaman hukkaenergian turvin. Tehtaan alueelle on rakennettu kalankasvatushalli, jossa sammet ja monnit polskivat. Ruokakalatuotannon lisäksi tarkoituksena on tuottaa kaviaaria eli sammen mätiä.

Vielä 1800-luvun lopulla sampea pyydettiin Vuokselta Imatrankosken alapuolelta. Laatokassa oli niin ikään oma sampikanta, joka on sittemmin kuollut sukupuuttoon. Myös Itämeressä on ollut oma sampikanta.

Hankkeen puuhamiehet haaveilivat alun perin sampikannan palauttamisesta Vuoksen vesistöön, muuta alkuperäistä alueen sampea ei ole saatavilla edes mistään kalanviljelylaitoksestakaan. Vierasperäiselle Siperian sammelle taas on vaikea saada istutuslupaa. Tästä syystä Imatralla päätettiin keskittyä ruokakalaviljelyyn.

Tällä hetkellä laitoksella on 700 kiloa 3 – 4-kiloista sampea, noin 300 kiloa kaksikiloista monnia ja kolmisentuhatta satagrammaista pikkumonnia.

Lisäksi noin 50 000 mätimunasta on kuoriutumassa uusi sampisukupolvi. Uudessakaupungissa toimiva Saaristomeren Kala jalostaa ja markkinoi Imatralla kasvatetut kalat.

Paperi- ja selluteollisuusjätille Stora Ensolle teollisuusprosesseissa syntyvän hukkaenergian ekologisesti järkevä uusi hyödyntäminen on hyvää mainosta.

Stora Enso osoitti tulevalle kalanviljelylaitokselle maa-alueen Tainionkosken tehtaan alueelta sekä lupasi hoitaa laitoksen energiantarpeen ja jätevesien käsittelyn. Hanke sai EU-rahoitusta, ja toiminnasta vastaa Imatran kaupungin kehittämisyhtiön perustama Imatran kala ja kaviaari Oy.

Kalankasvatuslaitoksen tarvitsema vesi otetaan omalla pumpulla Vuoksen suulta viiden metrin syvyydestä. Vesi lämmitetään lämmönvaihtimien avulla Tainionkosken tehtaalla syntyvän lämpimän veden turvin noin 22 – 24-asteiseksi. Lämpötila pyritään pitämään samana ympäri vuoden.

Imatran kaupungin kalastusmestarin Tomi Mennan mukaan Tainionkosken tehtaalta tuleva vesi on noin 40 – 50-asteista. Tehtaan vesi ei ole missään tekemisessä kalojen käyttämän veden kanssa. Tehtaan lauhdevesi ainoastaan käy luovuttamassa lämpöenergiansa hallissa. Laitos toimii kierto-vesiperiaatteella, jolloin vesi voidaan käyttää useaan kertaan tehokkaiden puhdistus- ja hapetusmenetelmien avulla.

Vettä laitoksella kiertää 200 litraa sekunnissa. Kun vesi lämmitetään 22 – 24-asteiseksi, se lämmittää myös hallin ilman.

Vedenkierrätystä varten vesi puhdistetaan sekä mekaanisesti että biologisesti. Hapetuksen ja bakteerit tappavan UV-säteilytyksen jälkeen vesi on uudelleen käytettävissä. Poistovesi menee laitokselta muun Tainionkosken tehtaan jäteveden kanssa puhdistettavaksi Stora Enson vedenpuhdistuslaitokselle.

Vastaisuudessa Imatralla aiotaan testata ainakin ankeriaan ja kuhan kasvatusta. Kasvamassa on jo nelisensataa 100 – 120-grammaista kuhaa sekä 150 000 ankeriaan poikasta.

Suomessa on paljon lauhdevettä tuottavia teollisuuslaitoksia, joten malli on kopioitavissa muuallekin. Kiertovesilaitosta pidetään ympäristön kannalta parempana vaihtoehtona kuin perinteisiä kalankasvatuslaitoksia.

Ylen Ympäristötietokeskus

Lue seuraavaksi