Suomi on mallimaa alumiinin kierrätyksessä

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Telekommunikaatioyritysten, ajoneuvo- ja sähköteollisuuden sekä sairaalalaitevalmistajien suosimaa alumiinia on vaikea korvata muilla metalleilla tai muovilla. Ympäristön kannalta on siksi onnekasta, että alumiinin kierrätys Suomessa toimii hyvin. Esimerkiksi vanhalta NMT-tukiasemalta talteenotettu alumiini voidaan käyttää uudelleen vaikkapa uuden 3G-verkon rakentamiseen.

Pelkästään kierrätysalumiinia raaka-aineena käyttävä Alteams Oy on tällä hetkellä Pohjoismaiden suurimpia kevytvalujen valmistajia ja alan edelläkävijä Suomessa.

Alteams kuuluu maailmanlaajuisesti toimivaan metallinkierrätyskonserniin Kuusakoskeen. Alteams saa raaka-aineensa seitsemän kilon alumiiniharkkoina Kuusakosken omistamasta Heinolan sekundaarialumiinisulatosta. Alteamsin osia käytetään muun muassa kännyköissä ja verkkojen tukiasemissa.

Teollisuus ei halua luopua alumiinista, koska sitä on helppo muotoilla, ja valuliitosten käyttö säästää työvaiheita kokoonpanossa. Muita alumiinin hyviä puolia ovat lujuus sekä lämmön- ja sähkönjohtavuus. Alumiini on maankuoren kolmanneksi yleisin alkuaine ja se esiintyy yleisenä myös kaikissa vesistöissä.

Suurina pitoisuuksina esimerkiksi vesistöihin joutunut alumiini voi olla myrkyllistä eliöille. Alumiinin myrkyllisyys eli toksisuus riippuu sen olomuodosta: toksisimpina muotoina pidetään ns. labiileja, monomeerisia muotoja, joiden osuus kokonaisalumiinista kasvaa veden pH-tason laskiessa. muotoja, joiden osuus kokonaisalumiinista kasvaa veden pH-tason laskiessa.

Korkeimmat alumiinin pitoisuudet on mitattu alunamaiden eli happamien sulfaattimaiden kuormittamissa jokivesissä, missä ne aiheuttavat myös myrkkyvaikutuksia kaloissa ja pohjaeläimissä.

Korkeimmat alumiinin pitoisuudet on mitattu alunamaiden eli happamien sulfaattimaiden kuormittamissa jokivesissä, missä ne aiheuttavat myös myrkkyvaikutuksia kaloissa ja pohjaeläimissä.

Alumiinikuormitusta ovat lisänneet myös metsätalous, turvetuotanto, kaivostoiminta sekä fossiilisten polttoaineiden aiheuttama hapan laskeuma, jonka seurauksena erityisesti karuilla valuma-alueilla alumiinin huuhtoutuminen vesistöihin on tehostunut.

Kalat, etenkin lohikalat ja niiden poikasvaiheet, ovat yleisesti ottaen selkärangattomia herkempiä alumiinille.

Vesikasvit sietävät yleisesti ottaen paljon korkeampia alumiinipitoisuuksia kuin eläimet. Tämä mahdollistaa esimerkiksi vesisammalten käytön alumiinikuormituksen seurannassa.

Ylen Ympäristötietopalvelu