Antibiootteja kestävät pneumokokki-bakteerit lisääntyvät

Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan antibioottien käyttö lisää resistenttien pneumokokkien eli antibiooteille vastustuskykyisten Streptococcus pneumoniae -bakteerien määrää. Pneumokokki on yksi tärkeimmistä ihmisen taudinaiheuttajista.

Lääketieteen lisensiaatti Marja Pihlajamäki toteaa väitöskirjassaan, että erityisesti pitkittyneissä hengitystieinfektioissa olisi tarpeen vaatiessa hyvä tehdä bakteeriviljely ja tutkia samalla eristettävien bakteerien antibioottiherkkyydet.

Makrolidiryhmän antibioottien ensisijaista käyttöä välikorva-, keuhkoputki- ja poskiontelotulehduksissa tulisi välttää, jotta pneumokokkien resistenssin kehitystä voitaisiin hidastaa. Näin toivotaan makrolidien tehon säilyvän erityisesti keuhkokuumeen hoidossa, jossa makrolidit ovat ensisijaislääkkeitä.

Penisilliinille vastustuskykyisiä pneumokokkeja oli Suomessa vuonna 2001 noin 7 prosenttia, kun Euroopassa paikoin jopa joka toinen pneumokokki on penisilliinille resistentti. Penisilliiniresistenssin osalta tilanne Suomessa on pysynyt hyvänä.

Toissijaislääkkeinä käytetyille makrolidiantibiooteille vastustuskykyisten pneumokokkien osuus on sen sijaan lisääntynyt voimakkaasti viime vuosien aikana. 1990-luvun alussa vain 0,6 prosenttia kannoista oli makrolideille resistenttejä, vuonna 2001 resistenssi oli jo 13,5 prosenttia.

Makrolidiresistenssi korreloi erittäin merkitsevästi makrolidien alueelliseen kulutukseen. Mitä enemmän makrolidiryhmän antibiootteja alueella käytettiin, sitä yleisempää oli pneumokokkien resistenssi näitä lääkkeitä kohtaan. Myös sulfatrimetopriimin käyttö ja pneumokokkien resistenssi korreloivat vastaavalla tavalla.

Usealle antibiootille vastustuskykyisten eli moniresistenttien pneumokokkien määrä on Suomessa selvästi lisääntynyt. Vuonna 2000 jo 78 prosenttia penisilliinille vastustuskykyisistä pneumokokeista oli resistenttejä myös makrolidiryhmän antibiooteille, kun vastaava luku vuonna 1996 oli 30 prosenttia. Resistenssiominaisuudet näyttävät siis kasaantuvan samoihin bakteereihin.

Myös vakavampia infektioita aiheuttavien niin sanottujen invasiivisten pneumokokkien vastustuskyky lisääntyy. Se ei kuitenkaan ole yhtä yleistä kuin hengitystieinfektioista eristetyissä pneumokokeissa. Makrolideille resistenttejä kantoja oli invasiivisten pneumokokkien joukossa 7 prosenttia.

Yleisin makrolidiresistenssiä aiheuttava mekanismi, bakteerin ribosomaalinen metylaatio, perustuu muutoksiin bakteerissa lääkkeen sitoutumiskohdassa. Tällöin lääke ei pääse vaikuttamaan bakteeriin toivotulla tavalla. Toinen yleinen resistenssin aiheuttaja on solukalvolla sijaitseva pumppumekanismi, joka pumppaa lääkkeen aktiivisesti ulos solusta. Näin bakteeri kasvaa lääkkeestä huolimatta.

Antibioottien teho pyrittävä säilyttämään

Pneumokokki on yksi yleisimmistä hengitystietulehduksia, kuten välikorva- ja poskiontelotulehduksia, aiheuttavista bakteereista lapsilla ja aikuisilla. Pelkästään nämä kaksi infektiota aiheuttavat yli miljoona lääkärissäkäyntiä vuosittain.

Lisäksi se voi aiheuttaa henkeä uhkaavia infektioita kuten keuhkokuumeen. Keuhkokuumeita arvioidaan olevan Suomessa vuosittain 50 000 - 100 000.

Ylen ympäristötietopalvelu