Vaihtoehtojen aika

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Jonakin päivänä, eikä siihen mene edes ihmisikää, öljylähteet on pumpattu kuiviin. Öljyä ei kasva maan uumenissa enää lisää. Se on muhimisensa muhinut satoja miljoonia vuosia sitten, kun kova paine puristi eläinten ja kasvien hautaantuneista jäänteistä nykyihmisille mustaa kultaa.

Vielä saa bensiiniä tankkiin.

Öljy-yhtiö British Petroleumin, BP:n, arvion mukaan öljyä riittää enää vajaaksi 39 vuodeksi. Siitä huolimatta keinot, joilla sitten saadaan lamput palamaan, tehtaat pyörimään ja autot kulkemaan, ovat edelleen suurelta osin hakusessa.

Maakaasu on öljyn lailla uusiutumatonta, ja ydinvoimasta jäte- ja turvallisuuskysymykset ovat tehneet ongelman ratkaisun sijasta. EU-maista vain Suomi on antanut luvan uuden ydinvoimalan rakentamiselle.

Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen arvio vuodelle 2030 on, että bioenergian käyttö kasvaa voimakkaasti, ja Suomessa tuulivoiman osuus energiantuotannosta saattaa tuolloin olla kymmenesosa. Mutta fossiilisia polttoaineita käyttävät voimalaitokset ovat silti edelleen maailman sähköntuotannon selkäranka, VTT ennakoi.

Vain kymmenen vuotta myöhemmin poraustornit nykyarvion mukaan tikistävät viimeisen öljytipan, ja Yhdysvalloissa, joka on öljyn suurimpia tuottajia ja suurin kuluttaja, se tapahtuu jo 2010-luvun alkupuolella, arvioi puolestaan BP.

Mitä tilalle?

Saasteetonta energiantuotantoa.

Vaihtoehtoisten energiamuotojen tutkijoihin suhtauduttiin pitkään kuin Edwin Drakeen, kun tämä alkoi pystyttää ensimmäisiä öljynporaustornejaan. Haihattelusta puhuminen on kuitenkin alkanut vähitellen väistyä ja uusiin energialähteisiin satsaaminen kiinnostaa myös talousmiehiä.

Uusi tosin tarkoittaa tässä yhteydessä paluuta vanhaan, joskin uusin keinoin. Aurinko oli ihmisen ensimmäinen lämmittäjä, ja sillä riittää energiaa vielä viideksi miljardiksi vuodeksi. Etenkin päiväntasaajan molemmin puolin aurinko voisi täyttää sähköntarpeen edullisesti, siirtojärjestelmiä kaipaamatta.

Auringon ohella energiaa on otettavissa tuulen ja veden liikkeistä ja maalämmöstä ja tällä hetkellä etenkin biopolttoaineista: puusta, turpeesta ja jätteistä. Niillä katetaan tätä nykyä neljännes Suomen energiankulutuksesta.

Autoteollisuus puolestaan satsaa vakavissaan vedyllä käyviin autoihin. Esimerkiksi Japanin viranomaiset arvioivat, että vuonna 2020 maassa ajelee niitä jo viisi miljoonaa.

Ja sitten on tietenkin öljy. Nimittäin kasviöljy, jolla dieselmoottori on täysin mahdollista saada hyrräämään. Moottorin keksijä itse, Rudolf Diesel, ei 1800-luvun lopulla suinkaan käyttänyt diesel- vaan pähkinäöljyä.

Tuotantokenttiä on Suomellakin, sillä kansainvälisten tutkimusten mukaan dieselmoottori toimii parhaiten tuiki tavallisesta rapsista puristetulla öljyllä.

Entä jos öljyä ei olisi koskaan ollutkaan?

Vielä pyysin kahta asiantuntijaa mukaan ajatusleikkiin kysymällä, näyttäisikö maailma kovin erilaiselta, jos öljyä ei olisi koskaan maan uumenissa syntynytkään.

Tutkimusprofessori Lasse Mattila VTT:stä arvioi, että hiilen ja sen sukulaisten ja biomassan varassa elävä ihmiskunta ei olisi läheskään niin liikkuvainen kuin me olemme. Silti hän uskoo, että jossakin vaiheessa niistäkin olisi kyllä opittu tekemään nestemäisiä polttoaineita. Siihenhän ollaan nyt tulossa öljynkin maailmassa, hän muistututtaa.

- Sähkö olisi varmaankin joka tapauksessa otettu laajasti käyttöön, ja ehkä energian helppo saatavuus ja käytettävyys olisi jossain muodossa toteutunut sen avulla. Siis kehityksen vauhti olisi varmaan ollut kovin toisenlainen, ja maailman eri osien kehittyminen hyvinkin toisenlaista, mutta lopputulos ei välttämättä aivan erilainen, Mattila sanoo.

Myös toimialajohtaja Mikko Kara VTT:stä arvelee, että hiili ja siihen perustuvat energian tuotantoteknologiat olisivat entistä määräävämmässä asemassa, ja hiiltä kaasuttamalla saataisiin myös nestemäisiä polttoaineita. Niinpä esimerkiksi laivat kulkisivat hiilivoimalla, kuten ennen öljykautta.

Anniina Wallius YLE24