"Säteilyvauriot siirtyvät sukupolvilta toisille"

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Lyhytkin altistus ydinvoimalaitoksista tai ydinkoeräjäytyksistä peräisin olevalle voimakkaalle säteilylle vahingoittaa DNA:ta useiden sukupolvien ajaksi, sanoo Leicesterin yliopistossa Englannissa työskentelevä tiedemies Juri Dubrova.

Dubrova tutkimusryhmineen altisti uroshiiret lyhytpulssiselle säteilylle, jonka määrä oli 20 kertaa tavallista lääketieteessä käytettyä röntgensäteilyä suurempi.

Säteilyannoksen saaneet uroshiiret pariutuivat sitten tavallisten terveiden naarashiirten kanssa, joita ei oltu altistettu säteilylle. Syntyneet jälkeläiset pariutettiin edelleen terveiden hiirien kanssa. Näiden jälkeläisten munasoluista ja spermasta etsittiin mutaatioita.

Mutaatioita löytyi 3 – 6 kertaa enemmän kuin verrokkiryhmästä. Kun nämä jälkeläiset jälleen pariutettiin terveiden hiirien kanssa, uuden hiirisukupolven DNA:sta löytyi edelleen 3 – 6 kertaa enemmän mutaatioita kuin verrokkiryhmästä.

Mutaatiot havaittiin huonosti tunnetussa osassa DNA:ta, joten kukaan ei vielä pysty varmasti arvioimaan tutkimustulosten todellista merkitystä. Joka tapauksessa ulkoisesti terveiltä ja pariutumiskykyisiltä näyttävien eläinten sukusolujen DNA:n mutaatiot siirtyivät useiden sukupolvien ajan eli säteily vaikuttaa voimakkaasti perimään.

Jos tutkimustulokset pätevät myös ihmisiin, Tshernobylin onnettomuuden, ydinkoeräjäytysten ja Hiroshiman ja Nagasakin pommitusten kaltaisten tapausten kaikki todelliset vaikutukset eivät ole vieläkään selvillä.

Dubrovan tutkimusryhmä on löytänyt kohonneita mutaatiomääriä Tshernobylin ydinlaskeumalle altistuneiden ihmisten lisäksi myös Kazakstanissa Neuvostoliiton ydinkokeille altistuneesta väestöstä. Jo vuonna 1990 tehty tutkimus osoitti, että Länsi-Cumbriassa ydinvoimalatyössään säteilylle altistuneiden isien lasten riski sairastua leukemiaan ja imusolmukesyöpään oli tavallista suurempi.

Ylen ympäristötietopalvelu