1. yle.fi
  2. Uutiset

Tutkimus: Valtaeliitti etääntynyt kansasta

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suomalainen eliitti on tuoreen tutkimuksen mukaan etääntynyt kymmenen vuoden kuluessa yhä enemmän kansasta. Yksi oire tästä on äänestysprosenttien jatkuva aleneminen.

Eliitti on myös kietoutunut yhä tiiviimmin itseensä, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija Ilkka Ruostetsaari Tampereen yliopistosta.

Ruostetsaaren mukaan vielä 1990-luvun alussa näytti siltä, että eliitin konsensus olisi murenemassa. Tämän kehityksen kuitenkin pysäyttivät lama ja EU-jäsenyys.

- Lama-ajan leikkauspäätökset perusteltiin markkinoiden vaatimuksilla, joten poliittiset erimielisyydet eivät rapauttaneet valtaeliittiä.

Laman jälkeen taas Euroopan yhdentymisestä ja uusliberalistisesta hyvinvointiajattelua kritisoivasta talousopista tuli valtaeliitin uusi missio, Ruostetsaari sanoo.

Heikko keskusteluperinne vahvistaa eliittiä

Ruostetsaari uskoo, että kymmenen viime vuoden vaikeat ratkaisut, talouskriisin hoito säästöillä ja leikkauksilla, EU- ja Emu-jäsenyys sekä päätös viidennestä ydinvoimalasta saattoivat jopa vahvistaa eliitin itsetietoisuutta, kun kansalaisten kritiikki jäi vaimeaksi.

Hän arvioikin, että muita Pohjoismaita heikompi kansalaisyhteiskunta ja ohuempi julkisen keskustelun perinne antavat Suomessa eliitille enemmän toimintatilaa.

Ruostetsaaren mielestä Suomessa pitäisi nyt elvyttää aktiiviseen yhteiskunnalliseen keskusteluun kykenevä kansalaisyhteiskunta.

Hän uskoo, että kansalaisten valmius suoraan osallistumiseen ja vaikuttamiseen on lisääntymässä.

Eliitti avautuu naisille

Ruostetsaaren mukaan eliitin rakenteen avoimuus on viime vuosina lisääntynyt. Naisten osuus on kasvanut vuosina 1991 - 2001 noin 13 prosentista 19 prosenttiin.

Suurin naisten osuus on poliittisessa eliitissä, 37 prosenttia.

Suuryritysten toimitusjohtajista sekä hallitusten ja hallintoneuvostojen puheenjohtajista naisia on kuitenkin vain nelisen prosenttia, mikä on vain prosenttiyksikön enemmän kuin vuosikymmen sitten.

Kulttuurieliitissä naisten osuus on kasvanut 23:sta 36 prosenttiin.

Kolmannes valtaeliitistä on edelleen lähtöisin ylimmistä sosiaaliluokista ja hieman suurempi osa keskiluokasta.

Viljelijäkodeista on lähtöisin 19 prosenttia ja työläiskodeista 15 prosenttia.

Kotitaustan merkitys etenemisessä on Ruostetsaaren mukaan jopa suurempi kuin 1990-luvun alussa.

Keskimäärin neljäsosa valtaeliitistä on säilyttänyt asemansa koko vuosikymmenen ajan.

STT

Lue seuraavaksi