1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vetypolttoaine kiinnostaa USA:ssa ja Euroopassa

Poliitikot molemmin puolin Atlantia ovat innostuneet polttokennoteknologiasta. Yhdysvallat ja Eurooppa pyrkivät kuitenkin eri keinoin samaan tavoitteeseen eli vetyä hyödyntävään polttokennoteknologiaan.

Eurooppa aikoo tuottaa polttokennoissa tarvittavaa vetyä uusiutuvien energialähteiden avulla.

Yhdysvallat taas presidentti George Bush etunenässä haluaa tuottaa vetyä runsaiden hiilivarastojensa turvin. Tällöin kokonaispäästöt ja liikenteen päästöt kyllä alenisivat, mutta vedyn tuotannossa syntyisi edelleen haitallisia päästöjä. Tätä lähestymistapaa on kuvattu sanonnalla ”aja täällä ja saastuta muualla”.

Jonkunlaista edistymistä Yhdysvaltojen nykytilanteeseen verrattuna silti tapahtuisi varsinkin, kun hiilivety-vaihtoehto miellyttää The Economist –lehden mukaan jopa Yhdysvaltojen vaikutusvaltaisia öljy-yhtiöitä.

Öljybisneksen mukanaolo takaisi tarvittavan teknologian yleistymisen, ja vety saattaisi ennen pitkää olla kuluttajan tankattavissa huoltoasemilta niin kuin bensiini nykyään.

Maailman johtavat öljy-yhtiöt ja auton valmistajat uskovat vetytalouden olevan totta jo joidenkin vuosikymmenien päästä, kerrotaan Kohti kestävää maailmaa -kirjassa.

Heidän visionsa mukaan vetyä käytettäisiin autojen, lentokoneiden, laivojen ja junien polttoaineena sekä sähkön tuotannossa.

Daimler-Chrysler-autoyhtiö uskoo, että maailmassa on vuonna 2020 jo 250 miljoonaa vedyllä kulkevaa autoa. BMW:n mukaan vähintään kolmannes sen vuonna 2020 myymistä autoista käyttää vetyä. Myös Ford, General Motors, Toyota, Nissan ja Honda kehittävät omia vetyautojaan.

Yhdysvaltojen perimmäisenä motiivina ei itse asiassa ole lainkaan hiilidioksidipäästöjen vähentäminen polttokennoteknologian avulla vaan mahdollisuus saavuttaa energiaomavaraisuus ja riippumattomuus öljyä tuottavista Lähi-idän valtioista.

Myös Kiina on ilmaissut kiinnostuksensa tuottaa vetyä kivihiilestä.

Maailmankaikkeuden yleisin alkuaine

Vaikka vety on maailmankaikkeuden yleisin alkuaine, sitä ei juuri esiinny vapaassa muodossa maapallolla.

Jotta vetyä voitaisiin hyödyntää, se täytyy ensin erottaa joko hiilestä, jota saadaan fossiilisista polttoaineista, tai hapesta, jota saadaan vedestä. Kummassakin vaihtoehdossa vedyn tuottamiseen tarvitaan energiaa, mutta vetyä käyttävä polttokenno tuottaa ”päästönä” vain harmitonta vesihöyryä.

Polttokenno toimii tavallaan kuin paristo eli muuntaa kemiallista energiaa sähköksi ja lämmöksi. Vety ja happi yhdistyvät polttokennossa, jolloin syntyy energiaa.

Polttokennoja voidaan käyttää energialähteenä lukemattomissa erilaisissa sovelluksissa. Suurin pulma on, mistä saada vetyä riittävän edullisesti ja vaivattomasti.

Jos vety tuotetaan elektrolyysin avulla uusiutuvien energialähteiden tuottaman sähkövirran voimalla vedestä, polttokennon tuottamaa energiaa voidaan luonnehtia täysin päästöttömäksi. Jos sen sijaa vety hankitaan hiilivedyistä kuten bensiinistä tai hiilestä, päästöiltä ei voida kokonaan välttyä, mutta ne ovat kuitenkin pienemmät kuin nykyisten polttomoottorien aikaansaamat päästöt.

Vetyä voi varastoida

Euroopan valitsema uusiutuviin energialähteisiin nojaava ratkaisu on tällä hetkellä vielä kallis tapa tuottaa vetyä. Eurooppa pyrkii kuitenkin Kioton sopimuksen mukaisesti vähentämään maailmanlaajuista ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasupäästöjä.

Samoin EU:n tavoitteena on lisätä uusiutuvien energialähteiden käyttö sähköntuotannossa 22 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä. Esimerkiksi tuulen, auringon ja vesivoiman saatavuus vaihtelevat suuresti, eikä sähköä voi varastoida.

Vetyä sen sijaan voi. Jos uusiutuvia energialähteitä käytetäänkin suotuisten olosuhteiden vallitessa vedyn tuotantoon, niin ”tuotetta” pystytään varastoimaan esimerkiksi energian kysyntähuippuja varten.

Suomessa tutkitaan polttokennohybridi-voimaloita

Vetytaloutta odoteltaessa Suomessa on tutkittu muun muassa biomassan ja erilaisten jätteiden kaasutuskaasun käyttöä korkealämpötilakennoissa ja polttokennohybrideissä.

Ensimmäiset kaasutuskaasusovellukset todennäköisesti toteutetaan nk. sulakarbonaattikennoilla. Uudentyyppistä voimalaitosteknologiaa on tutkittu Tekesin rahoittamassa Teknologia ja ilmastonmuutos –ohjelmassa.

Ylen ympäristötietopalvelu