Vuoden toinen lisäbudjetti eduskuntaan

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Eduskunta sai perjantaina hallitukselta esityksen kuluvan vuoden toisesta lisäbudjetista. Siinä valtion menojen nettolisäys on 7,5 miljardia markkaa ja tulojen nettolisäys 13,7 miljardia markkaa.

Tämän ansiosta koko vuoden nettolainanoton määrä voidaan laskea 15,4 miljardista markasta 9,1 miljardiin markkaan.

Lisäbudjetti koostuu pääasiassa jo tehtyjen ratkaisujen meno- tai tulovaikutuksista sekä arvioiden tarkentumisesta. Sen yhteydessä ei ole tehty uusia arvioita kokonaistaloudellisesta kehityksestä.

Talouskasvu on hallituksen mukaan pysynyt varsin vahvana, vaikka talouden kasvuvauhti hidastuneekin.

Kansainväliseen talouskehityksen epävarmuudesta huolimatta on perusta kotimaisen kysynnän kasvun jatkumiselle hallituksen mielestä hyvä. Korkotaso on pysynyt matalana ja inflaatio maltillisena. Myös käytettävissä olevat reaalitulot kasvavat.

Markkavelan korkomenot kasvaneet

Koko vuoden budjettitalouden menot nousevat 197,1 miljardiin markkaan. Suurin menolisäys on valtion markkamääräisen velan nettokorkomenojen nousu 4,9 miljoonalla markalla.

Tämä aiheutuu siitä, että sarjaobligaatioiden emissiovoitot jäävät ennustettua pienemmiksi ja että ensi vuonna erääntyvä sarjaobligaatiolaina on vaihdettu uusiin lainoihin.

Nämä toimet vähentävät tulevien vuosien korkomenoja. Valuuttamääräisen velan korkomenojen kasvu johtuu valuuttakurssien muutoksista.

Puolustusteollisuuteen 200 miljoonaa

Hallituksen lisäbudjettineuvotteluissa sovittiin, että poliisien määrärahat mitoitettaisiin niin, että nykyisin käytössä olevat resurssit ovat turvatut ilman henkilöstön lomautuksia tai irtisanomisia.

Puolustusmateriaalihankintoihin hallitus esittää 200 miljoonaa markkaa lisää. Rahat kohdistetaan lähinnä lentotoiminnan ja kotimaisen puolustustarviketeollisuuden työllisyyden turvaamiseksi.

Puolustushallinto aloittaa omistamiensa asuntojen yhtiöittämisen. Valtion kiinteistöstrategian toteuttamista jatketaan perustamalla osakeyhtiömuotoinen kiinteistökonserni.

Siihen siirretään valtionhallinnon ja valtion yhtiöiden vaihto-omaisuusluonteista kiinteistö-, tontti- ja osakeomaisuutta.