Tutkija: Koti, uskonto ja isänmaa vaalivoittajia

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Eduskuntavaalien tulokselle oli leimallista perusarvojen paluu. Kokoomus korosti kotia, kristilliset muistivat uskontoa ja keskustan isänmaa oli osin EU-vastaisuutta ja maaseudun elinvoiman puolustamista.

Tähän johtopäätökseen on tullut Helsingin yliopiston politiikan tutkija Anne Maria Holli, jonka mielestä voittajakolmikkoa yhdisti lisäksi perhepolitiikan puolustaminen.

Mikäli vaalilupaukset pidetään, perhepoliittiset ratkaisut nousevatkin uudella tavalla eduskuntaan ja hallitusohjelmaan.

Vaalikampanjoissa kuullut ratkaisut kuten yhteisverotus ja perheministeriön perustaminen, voivat tutkijan mukaan kuitenkin olla ristiriidassa tasa-arvopoliittisten tavoitteiden kanssa. Nainen nähdään vain perheolentona, mikä on ollut modernissakin muodossa oikeiston politiikan taustalla.

- Toisaalta kukaanhan ei väitä enää tosissaan, että naisten pitäisi jäädä kotiin, sanoo Holli STT:n haastattelussa.

Puolisoiden yhteisverotuksen hän arvelee olevan sellaista sosiaalipolitiikkaa, joka voi johtaa eri naisryhmien väliseen ristiriitaan. Siitä saattaa jopa muodostua kannustinloukku naisille.

- Kun asuin pari vuotta Norjassa 1990-luvulla, kokeiltiin siellä yhteisverotusta. Kyllä se käytännössä estää kotona olevan puolison työssäkäyntiä, sillä veroprosenttien rajat ovat niin alhaalla. Ei ole mahdollisuutta muuhun kuin pienipalkkaiseen osapäivätyöhön tai tilapäisiin töihin.

Yhteisverotuksesta luopuminen oli 1970-luvulla ensimmäinen tasa-arvopoliittinen toimenpide. Erillisverotus mahdollisti naisen itsenäisen työssäkäynnin.

Naisasian kovin pauhu vaiennut

Suomessa eletään naisasian suhteen hiljaiseloa, arvelee Holli. Monet asiat ovat institutionalisoituneet hallinnossa, naistutkimuskin.

Monet asiat ovat tulleet itsestäänselvyyksiksi sekä kansalaisten että kansanedustajien mielessä. Kenenkään ei tarvitse enää ajaa tasa-arvoa, kun se on virkamiesten työnä. Näin tasa-arvoasiat menettävät näkyvyytensä ja elinvoimansa.

- Elämöintiä tarvitaan ja ruohonjuuritason tulisi olla vireä, jotta yläpäässä eli puolueissa, eduskunnassa ja hallituksessa alkaisi tapahtua.

Eduskuntavaaleissa naiset lisäsivät edustustaan 74:een. Holli pitää menestyksen syynä osittain europarlamentista palanneista vahvoja naisia, kuten Outi Ojalaa, Mirja Ryynästä, Sirkka-Liisa Anttilaa ja Kirsi Pihaa.

- Tuttuja kasvoja on helppo äänestää, Holli kiteyttää. Toisaalta hän näkee naisten voittokulun taustalla suomalaisen politiikan avoimen rekrytointijärjestelmän, jonka myötä entisiä missejä ja julkkisnaisia ponnistaa eduskuntaan.