Lähestymiskieltoja jo 160

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Käräjäoikeudet ovat määränneet jo 160 henkilöä lähestymiskieltoon, vaikka kieltoa koskeva laki tuli voimaan vasta tämän vuoden alussa.

Lähes kaikki lähestymiskiellolla suojatut henkilöt ovat naisia.

- Lähestymiskielto on yksi keino, jolla yhteiskunta voi ottaa kantaa naisiin kohdistuvaan väkivaltaan, sanoo ylikomisario Mikko Lampikoski sisäministeriön poliisiosastolta.

- Ennenhän naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamistyö oli lähinnä naisjärjestöjen ja vapaaehtoisjärjestöjen kontolla, Lampikoski toteaa.

Lainsäädäntövaiheessa esitettiin arvioita, että Suomessa määrättäisiin lähestymiskieltoja vuodessa noin sata. Vastaava luku on Ruotsissa 200.

Lähestymiskiellon rikkomisesta voi saada sakkoja tai enintään vuoden vankeutta.

Kieltoja kahta lajia

Lähestymiskieltoa on kahta tyyppiä. Perusmuotoiseen kieltoon määrätty ei saa yrittää tavata, lähestyä, seurailla tai tarkkailla suojattua henkilöä. Laajennettuun lähestymiskieltoon määrätty ei saa oleskella henkilön asunnon tai työpaikan lähistöllä.

Kiellon määrää käräjäoikeus, ja sen on käsiteltävä hakemus viipymättä. Poliisi voi määrätä heti voimaan väliaikaisen lähestymiskiellon.

Jos vakavaa uhkaa, häirintää tai väkivaltaa pelkäävä henkilö ei itse uskalla hakea lähestymiskieltoa, sen voi tehdä poliisi, sosiaaliviranomainen tai syyttäjä.

Lähestymiskielto määrätään kerralla enintään vuodeksi ja se voidaan uusia.