Viittomakielestä ensimmäinen väitös Suomessa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Jyväskylän yliopistossa tarkastetaan lauantaina Suomen ensimmäinen viittomakielestä tehty väitöskirja. Ritva Takkisen tutkimuksen kohteena on suomalaisen viittomakielen käsimuodot ja niiden kehitys. Hän seurasi lasten kielen kehitystä muutaman vuoden ajan.

Lauantaina väitellyt

Ritva Takkinen

Suomessa ei ole ennen tutkittu viittomakieltä väitöskirjatasolla. Myös kansainvälisesti kuurojen lasten viittomakielen fonologian omaksumista on tutkittu vähän. Ritva Takkinen keskittyi tutkimuksessaan viittoman perusrakenteen yhteen osaan, käsimuotoihin.

Takkinen selvitti väitöksessään, millainen käsimuotojen sisäisten piirteiden kehitysjärjestys on ja toisaalta, mitkä piirteet varioivat pienten lasten tuottamissa käsimuodoissa. Koehenkilöinä oli kolme kuurojen vanhempien kuuroa lasta. Kaikkien lasten äidinkieli on suomalainen viittomakieli.

Takkinen huomasi, että kuuroilla lapsilla oli oma lastenkielensä, mikä on ominaista muillekin luonnollisille kielille, ja että kielen kehitys tapahtui säännönmukaisesti.

Takkinen löysi myös käsimuotoja, joita ei aiemmin ole esitetty. Tuloksia voidaan soveltaa muun muassa kielen opetuksessa.

- Vastoin yleisiä luuloja viittomakielen käyttö ei ole este puhuttujen kielten oppimiselle. Pikemminkin viittomakielen vahva hallinta avaa tien myös muihin kieliin, Takkinen painottaa.

Tutkimuksen mukaan käsimuotojen piirteitten kehityksessä on havaittavissa kehitysjärjestys.

Varhaisimmassa iässä käytetään etusormea tai kaikkia sormia sekä peukaloa. Kolmen vuoden iässä käytettyjen sormien lukumäärä sekä niiden yhdistelmät lisääntyvät, ja 5 - 7 vuoden iässä käytettyjä sormia esiintyy monipuolisesti aikuiskielen mukaan.

Tutkimusaineisto paljastaa suomalaisen viittomakielen käsimuodoista aikaisemmin kuvaamattomia käsimuotoja, jotka ovat korrektin artikulaation kannalta välttämättömiä tunnistaa ja kuvata.

YLE24