1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Hoitamaton uniapnea terveysriski

Unenaikaisia hengityskatkoja aiheuttava uniapnea lisää hoitamattomana sydän- ja verisuonisuonitautien riskiä sekä väsymyksestä johtuvia onnettomuuksia. Se heikentää myös työkykyä ja elämänlaatua.

Aikuisten uniapnean merkittävin syy on lihavuus, ja taudin ehkäisyssäkin yritetään aina ensin laihdutusta. Ylipaino-ongelmien kanssa painiskelevien suomalaisten keskuudessa uniapneaa voidaankin pitää jo kansantautina

Keskivaikeaa ja vaikeaa uniapneaa hoidetaan ylipainehengityshoidolla, jossa potilas pitää öisin hengitystä helpottavaa naamaria.

Leikkaushoitoa käytetään lähinnä selvien rakenteellisten ongelmien korjaamiseen, sanoo erikoislääkäri Paula Maasilta Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta. Into leikkaushoitoon on laimentunut, koska tulokset ovat olleet toivottua huonompia. Leikkaushoidossa on myös se ongelma, että sitä ei voi peruuttaa.

Uniapneaa myös lapsilla

Vasta viime vuosina on ymmärretty, että uniapnea voi olla myös lasten ongelma. Lastenlääkärit kuitenkin tunnistavat taudin vielä puutteellisesti, kertoo Maasilta. Lasten uniapneaa aiheuttavat usein nenän ja nielun rakenteelliset ongelmat, purentavirheet ja risakudokset, jotka on hoidettava.

Tyypillinen potilas on keski-ikäinen mies tai vaihdevuodet ohittanut nainen. Uniapneaa sairastaa jopa kolme prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja pari prosenttia naisista. Kaikkiaan noin 150 000 potilaasta vaikeaa tautimuotoa sairastaa noin 15 000, keskivaikeaa 50 000 ja lievää 85 000 potilasta.

Hengitys ja Terveys ry. on valmistellut sosiaali- ja terveysministeriön kanssa valtakunnallisen uniapnean ehkäisyohjelman. Ohjelmalla pyritään ehkäisemään tautia sekä saamaan potilaat mahdollisimman tehokkaaseen hoitoon.

Tutkimuksiin pääsee Maasillan mukaan tarvittaessa nopeasti. Jos esimerkiksi ammattikuljettaja on kerrankin meinannut nukahtaa rattiin, on syytä jäädä heti sairaslomalle. Tutkimuksiin pääsee ainakin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä viikon kuluessa.

Katkonainen uni ja nukahtelu päiväsaikaan ovat selkeitä merkkejä tutkimuksen tarpeesta.

STT