Ranskan presidentinvaalit

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Ranskalaiset valitsevat keväällä 2002 maalleen uuden presidentin. Vaalien ensimmäinen kierros pidettiin 21. huhtikuuta. Toinen kierros järjestetään 5. toukokuuta. Lopullinen valinta tehdään istuvan presidentin Jacques Chiracin ja äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtajan Jean-Marie Le Penin välillä.

Jacques Chirac

Ranskan presidentti valitaan nyt ensimmäistä kertaa viisivuotiselle kaudelle. Aiemmin presidentin virkakausi on ollut seitsemän vuotta.

Ehdokkaita vaalien ensimmäisellä kierroksella oli kaikkiaan 16, mikä on enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Miesehdokkaita oli mukana 12, naisia neljä.

Tarjolla oli ehdokkaita poliittisen kentän laidasta laitaan, äärivasemmistosta äärioikeistoon.

Alun perin vaalipaikkaa tavoitteli yli kolmekymmentä henkilöä, mutta vain seitsemäntoista ehdokkaan onnistui koota taakseen määräaikaan mennessä tarvittavat 500 kunnanjohtajan, aluevaltuuston jäsenen tai kansanedustajan nimeä.

Lopullinen ehdokaslista supistui 16:een, kun perustuslakituomioistuin ei vahvistanut yhden hakijan ehdokkuutta.

Ranskan presidentillä paljon valtaa

Presidenttiehdokkaat tavoittelevat varsin merkittävää virkaa. Ranskan presidentillä on Suomen presidentin ohella suurimmat valtaoikeudet Länsi-Euroopan valtionpäämiehistä. Asema muistuttaa hieman Yhdysvaltain presidentin asemaa, vaikka Ranskassa hallitusta johtaakin presidentin sijasta pääministeri.

Ranskassa presidentti nimittää pääministerin ja tämän ehdotuksesta muut ministerit sekä johtaa valtioneuvoston istuntoja. Hän voi myös erottaa pääministerin ja hajottaa parlamentin. Presidentti on velvollinen vahvistamaan parlamentin hyväksymät lait.

Myös ulko- ja turvallisuuspolitiikassa Ranskan presidentillä on tärkeä asema. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö ja näin myös vastuussa maan ydinaseista.

Jos maahan julistetaan poikkeustila, presidentti saa käyttöönsä tavallistakin enemmän valtaoikeuksia.

Ensimmäisen kierroksen tulos yllätys

Kaikkien ennusteiden mukaan Ranskan presidentinvaaleista piti tulla tasaväkinen kaksintaistelu konservatiivisen istuvan presidentin Jacques Chiracin ja sosialistisen pääministerin Lionel Jospinin välillä.

Mielipidekyselyissä kummankin kannatus oli ensimmäisellä kierroksella vaihtelevasti 20 prosentin tuntumassa.

Jean-Marie Le Pen

Kaikkien yllätykseksi Jospin ei kuitenkaan päässyt jatkoon. Hänet ohitti reilulla prosenttiyksiköllä äärioikeistolaisen Kansallisen rintaman johtaja Jean-Marie Le Pen. Le Pen sai noin 17 prosenttia äänistä ja Jospin sai tyytyä noin 16 prosentin osuuteen. Eniten ääniä ensimmäisellä kierroksella sai odotetusti istuva presidentti Jacques Chirac.

Heti ensimmäisen kierroksen jälkeen tehdyn mielipidekyselyn mukaan Le Penillä ei kuitenkaan ole suuria mahdollisuuksia toisella kierroksella. Kysely lupaa istuvalle presidentille Jacques Chiracille 77-80 prosenttia ja Le Penille 20-23 prosenttia äänistä.

Jatkosta pudonnut Lionel Jospin kuvasi aggressiivisista ja ulkomaalaisvastaisista ajatuksistaan tunnetun Jean-Marien Le Penin pääsyä toiselle kierrokselle kuin salamaniskuksi ja hyvin huolestuttavaksi merkiksi Ranskalle ja demokratialle.

Jospinin sosialistipuolue on jo kehottanut tukijoitaan antamaan äänensä Chiracille äänioikeistolaisuuden patoamiseksi.

Itse Jospin on ilmoittanut aikovansa jättää politiikan presidentinvaalien toisen kierroksen jälkeen.

Kansa kyllästynyt poliitikkoihin

Politiikan kommentoijat ovat pitäneet ennätysmäisen suurta ehdokasmäärää ja äärilaitojen ehdokkaiden odotettua suurempaa suosiota merkkeinä siitä, että ranskalaiset ovat kyllästyneet samoihin kasvoihin politiikan eturivissä.

Kyllästyminen näkyi myös ensimmäisen kierroksen äänestysaktiivisuudessa. Lähes 30 prosenttia kansasta jätti äänestämättä.

Äärioikeistolaisen Le Penin jatkoonpääsy nostaa mitä ilmeisimmin toisen kierroksen äänestysintoa. Monet halunnevat varmistaa Chiracin valinnan Ranskan seuraavaksi presidentiksi.

Politiikkaan kyllästyneiden harmiksi kevään vaalikampanjat eivät Ranskassa lopu presidentinvaaleihin. Kesäkuun 9. päivänä ovat vuorossa parlamenttivaalit.

Mielenkiintoinen kysymys on tuolloin se, päätyykö Ranska uudestaan viimeiset viisi vuotta vallinneeseen tilanteeseen, jossa presidentti ja pääministeri ovat vastakkaisista poliittisista leireistä.

AFP, BBC, Reuters, YLE24

Ulla-Marja Kokko, YLE24

Lue lisää Ranskan vaaleista: