Vihersilta ohjaa eläimet turvallisesti tien yli

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suomeen on suunnitteilla useita luonnoneläinten kulkureiteiksi tarkoitettuja vihersiltoja. Niiden avulla pyritään säilyttämään eläinten ekologiset käytävät, joita myöten ne pystyvät levittäytymään ja kulkemaan alueelta toiselle.

Ensimmäinen vihersilta valmistuu valtatie 1:n varrelle Lohjan harjun kupeeseen. Vihersiltoja suunnitellaan myös Kirkkonummen kantatie 51:lle sekä nelostien Lahti-Heinola –välille, Vierumäelle ja Tampereelle.

Muualla Euroopassa vihersiltoja on rakennettu eläimiä varten jo 80-luvun lopulta lähtien. Hollanti on alan pioneerimaita ja myös muissa Keski-Euroopan maissa vihersiltoja on runsaasti.

Pohjoismaista Norjassa on tällä hetkellä kymmenen vihersiltaa ja Ruotsissa kolme.

Alikulkukäytäviä eläinten liikkumista helpottamaan on Suomeen jo tehty muutamia. Niissä autoliikenne kulkee sillalla ja eläimet maan tasossa sillan alitse. Esimerkiksi valtatie 7:llä Koskenkylä-Loviisa -tien varrella on kolme leveää alikulkukäytävää ja hirville tarkoitettu silta.

Alikulkujen käyttöä on tutkittu ja tulokset ovat olleet hyviä. Keskimäärin alikulkureittiä käytti vuodessa 540 eläintä, joista valtaosa, 80 prosenttia, oli hirviä. Mitä avarampi alikulku on, sitä enemmän sitä käytetään.

Vihersillat ja alikulkukäytävät ovat tärkeitä varsinkin suurille eläimille, koska aidattu tie estää niiden luontaisen laiduntenvaihdon ja liikkumisen. Esimerkiksi hirvikanta voi aidan toisella puolella tihentyä ja toisella harventua. Onnettomuudet lisääntyvät aidatuilla tienpätkillä, kun eläimet oppivat löytämään aidassa olevat aukot.

Tutkija Seija Väre peräänkuuluttaa tuoreessa Luonnonsuojelija –lehdessä (5/2002) myös pienempien eläinten huomioimista tiesuunnittelussa. Hänen mukaansa siltoja suunnitellaan nykyisin harvakseltaan suuria eläimiä varten, mutta pieneläimille ei ole mitään.

- Pienempien luonnoneläinten kannalta alikulun läheisyys on tärkeää. Alikulkujen etäisyys toisistaan tulisi olla sama kuin ih-misliikenteellä eli noin 1,5 kilometriä. Vesistöputkien reunalle tulisi jättää kapea kuiva alue eläimiä varten, toteaa Väre.

Ylen Ympäristötietopalvelu