Politiikkaan turhautuneet kääntävät Eurooppaa äärioikealle

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vasemmistopuolueet ovat yhä useammassa Keski- ja Etelä-Euroopan maassa saaneet luovuttaa ministerinsalkut oikeistolle. Hallitukset vaihtelevat; se on demokratiaa. Mutta entäpä demokraattisesti, kansan äänin, valtaan valittu äärioikeisto? Kestääkö länsimainen parlamentarismi sen nousun vallanpitäjien joukkoon?

Hollantilaiset valitsivat vaalilistan oikealta laidalta

Äärioikeiston kannatuksen kasvu Euroopassa kertonee siitä, ettei suuri osa kansalaisista ole tyytyväinen perinteiseen politiikkaan tai jaksa edes kiinnostua siitä.

Ihmisille, joiden yhteiskunnalliset näkemykset tiivistyvät ajatukseen "jotain tarttis tehdä", vakiintuneiden puolueiden tarjoamat vastaukset ovat liian epäselviä, ympäripyöreitä ja hitaita.

Äärioikeisto tarjoaa suoraviivaisia vastauksia kouriintuntuviin ongelmiin - rikollisuuteen, työttömyyteen ja terveydenhoidon jonoihin. Useimmiten vastaus on sama: vähemmän ulkomaalaisia, vähemmän ongelmia.

Yhdysvaltain syyskuisten terrori-iskujen jälkeen tämä ratkaisu näyttää vetoavan yhä useampaan. Ennen muuta muslimit ja arabit halutaan pois. Pelko on tiivistynyt epäluuloksi erilaisuutta kohtaan jopa Euroopan vapaamielisimmässä maassa Hollannissa.

Hollanti hylkäsi vasemmistohallituksen

Keskiviikon vaaleissa äärioikeistolainen Pim Fortuynin liitto ponkaisi suoraan parlamentin toiseksi suurimmaksi ryhmäksi 17 prosentin ääniosuudellaan ja 26 edustajallaan.

150-paikkainen alahuone on nyt vankasti oikeiston käsissä, sillä kahdeksan vuotta vallassa ollut vasemmisto kärsi murskatappion sekä äärioikeistolle että ennen muuta kristillisdemokraateille, jotka saavat alahuoneen paikoista 43.

On hyvin vaikeaa arvioida, miten äärioikeistopuolueen johtajan Pim Fortuynin murha vaalien alla vaikutti äänestystulokseen.

Ehkä kansa tuomitsi murhan äänestämällä Fortuynin liittoa. Toisaalta hän yksin oli puolueen ääni ja linjanvetäjä, ja hänen kuoltuaan puolueen suunta on epäselvä.

Varmaa kuitenkin on, ettei puolue saanut nostettaan vain murhan aiheuttamasta järkytyksestä. Osa ennen murhapäivää tehdyistä mielipidekyselyistä ennakoi jopa vaalitulosta suurempaa kannatusta, yli kahtakymmentä prosenttia.

Islamista yhdistävä uhkakuva

Pim Fortuyn

Fortuynin politiikan johtotähti oli siirtolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrän vähentäminen. Hollantiin vuosittain otettujen 40 000 ulkomaalaisen määrän hän olisi rajoittanut välittömästi neljäsosaan. Erityisesti häntä haittasi Hollannin viiden prosentin muslimivähemmistö.

Homoseksuaalinen Fortuyn syytti islaminuskoa syrjiväksi, koska se ei hyväksy homoseksuaalisuutta. Suvaitsevaisuus on vaarassa islamin vuoksi, hän julisti.

Helmikuussa hän sai jopa lähtea lähteä edellisestä puolueestaan vaadittuaan syrjintäkiellon poistamista perustuslaista.

Fortuynin kehäpäätelmän ironia ei kuitenkaan tuntunut haittaavan etenkään nuorisoa: kyselyissä lähes puolet 18 - 30-vuotiaista sanoi kannattavansa Fortuynin puoluetta ja haluavansa lopettaa muslimien maahanmuuton kokonaan.

Haalistuisiko aate hallituksessa?

Hallitusvastuussa väistämättömien kompromissien luulisi haalistavat aatetta, jos äärioikeistopuolueet todella haluavat asettua politiikan arkipäivään. Tätä kokeillaan käytännössä Itävallassa, Sveitsissä ja Italiassa.

Hollannissa kuitenkin povataan hallitusta repiviä riitoja ja pikaisia uusia vaaleja, jos kristillisdemokraatit kelpuuttavat Pim Fortuynin liiton kumppanikseen.

Käytännössä äärioikeisto päässee silti vaikuttamaan ainakin kiertotietä. Nähtyään mitä kansa haluaa muidenkin puolueiden arvellaan koventavan politiikkaansa.

Eikä tämä viesti jääne huomaamatta muuallakaan Euroopassa vaaleihin valmistautuvissa maissa.

Anniina Wallius YLE24

Äärioikeisto nousussa myös Pohjoismaissa

Hallitusvaltaa Itävallassa ja Italiassa