Kesyyntyykö äärioikeistolaisuus kokoomushallituksissa?

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Äärioikeisto on muuttumassa yhä useammassa maassa hallituskelpoiseksi. Nämä miehet eivät marssi hakaristien alla, vaan pyrkivät tavoitteisiinsa puku päällä, kravatti kaulassa ja hiotuin puheenparsin. Selvin poikkeus tästä on italialainen Umberto Bossi, joka ei hallituksessakaan säästele sanojaan.

Saksalainen uusnatsi ottaa näkyvästi kantaa

Saksa on historiansa vuoksi ollut kivistä maaperää äärioikeiston järjestäytymiselle. Uusnatsien mielenosoituksia toki on ollut, mutta kansaa kaihtaa ääriliikkeitä, eikä parlamentarismi ole näitä nahkapäitä edes kiinnostanut.

Nyt kuitenkin myös Saksassa on merkkejä uudesta poliitikkosukupolvesta, joka haluaa viedä äärioikeistolaisuuden liittopäiville.

Lisäksi kristillisdemokraatit, jotka pyrkivät syrjäyttämään sosiaalidemokraatit syksyn vaaleissa, ovat väläytelleet aiempaa jyrkempiä kantoja muun muassa maahanmuutonvastaisessa julistekampanjassaan.

Kolmen varsinaisen äärioikeistopuolueen kasvupohja on ennen muuta itäisessä Saksassa, jossa korkeat työttömyysluvut heijastuvat myös uurnilla. Ääniosuus on paikoin riittänyt osavaltioparlamenttiin. Valtakunnallisesti puolueiden kannatus arvioidaan noin kolmeksi prosentiksi.

Itävallan hallitusratkaisu ravisteli EU:ta

Itävallassa historia ei näytä painavan Saksan tavoin, vaan äärioikeistolainen, EU-vastainen vapauspuolue nousi EU-maiden kauhuksi hallituspuolueeksi kaksi vuotta sitten.

Puolueen johtaja Jörg Haider ei aiemmin urallaan arkaillut kehua natseja muun muassa heidän "onnistuneesta työllisyyspolitiikastaan". Sittemmin hän tosin pyörsi puheitaan, mutta EU:ta se ei hellyttänyt. Unioni reagoi hallitusratkaisuun Itävallan vastaisella boikotilla.

Jörg Haider lähti puolueen johdosta mutta puolueen kuusi ministeriä jäivät hallitukseen. Haider teki samalla selväksi, ettei aio jäädä paikallispoliitikoksi vaan tähtäimessä on viime kädessä liittokanslerin virka.

Itävallan vastaisen boikotin kärjessä oli Ranska. Kaksi vuotta myöhemmin oli sen vuoro kauhistuttaa maailmaa äärioikeiston nousulla, kun kansallisen rintaman Jean-Marie le Pen ylsi presidentinvaalien toiselle kierrokselle.

Se selitettiin tosin lipsahdukseksi: monet politiikkaan turtuneet kansalaiset eivät vaivautuneet äänestämään, koska arvelivat vaalien olevan kahden värittömän miehen kauppa. Niinpä Le Pen pääsi pääministeri Lionel Jospinin ohi kakkoskierrokselle.

Maassa alkoi suuri kansanliike. Kaduilta marssittiin uurnille niin, että istuva presidentti Jacques Chirac sai murskavoiton. Ensi kuun parlamenttivaaleissa kansalliselle rintamalle povataan 12 prosentin kannatusta.

Belgian äärioikeisto haluaa hollanninkielisille valtion

Belgian hollanninkielisten alueiden äärioikeistopuolue on kasvattanut kannatustaan jo vuosikymmenen ajan. Tällä hetkellä Vlaams Blokia kannattaa lähes kymmenen prosenttia belgialaisista.

Ulkomaalaisvastaisuuden lisäksi puolueen linjaa leimaa epäluulo ranskankielisiä maanmiehiä vastaan. Vlaams Blok vaatii itsenäisyyttä Belgian hollanninkielisille osille.

Antwerpenissä se riitti takaamaan puolueelle kolmanneksen äänistä parin vuoden takaisissa paikallisvaaleissa. Liittovaltion parlamentin alahuoneessa Vlaams Blokilla on 15 paikkaa 150:stä.

Britannian suuria puolueita suosivassa vaalijärjestelmässä äärioikeistolla ei ole suuriakaan mahdollisuuksia parlamenttiin, mutta paikallisesti kansallispuolue on vahvimmillaan sitten 1970-luvun.

Puolueen suosio on kasvanut etenkin köyhillä alueilla, joilla asuu paljon ulkomaalaisia. Kevään paikallisvaaleissa kansallispuolue saikin kolme edustajaa kaupunginvaltuustoon Burnleyssä Pohjois-Englannissa.

Sveitsin kansanpuolue sen sijaan on varteenotettava voima runsaan 22 prosentin kannatuksellaan, ja sillä on yksi ministeri kokoomushallituksessa. Hän ei kuitenkaan ole puheenjohtaja Christoph Blocher vaan edustaa puolueen maltillista siipeä.

Blocherin kannatus on kasvussa etenkin Sveitsin itäisillä, saksankielisillä alueilla. Hänen suosiotaan on lisännyt varsinkin se, etteivät likikään kaikki sveitsiläiset katso suopeasti maansa lähentymistä EU:hun.

Umberto Bossi

Italian politiikassa uusi Mussolini

Myös Italiassa äärioikeisto on jakautunut maltillisiin ja sanojaan säästelemättömiin. Jälkimmäisiä edustaa hallituksessa asti pohjoisen liiton johtaja Umberto Bossi.

Bossi nousi politiikkaan vauraan Pohjois-Italian itsenäisyysmiehenä mutta on sittemmin loiventanut kantaansa ja ajaa nyt hallinnon hajauttamista Roomasta maakuntiin.

EU:ta hän ei sulata ollenkaan, vaan kutsuu sitä Euroopan neuvostoliitoksi. Myös laittoman maahanmuuton tyrehdyttäminen vaikka kovin käsin on puolueen päävaatimuksia.

Toinen Italian äärioikeistopuolueista, kansallinen liitto, saa kannatuksensa köyhiltä alueilta. Puolue, johon kuuluu muun muassa Benito Mussolinin pojantytär Alessandra, ei puhu maahanmuuttoa vastaan niin suurella suulla kuin Bossi.

Muukalaisten pelko kuitenkin kannattelee myös Italian kansallista liittoa, niin kuin kaikkia Euroopan äärioikeistopuolueita kansallisista eroista huolimatta.

Turhautuneet äänestäjät kääntävät Eurooppaa äärioikealle

Äärioikeisto nousussa myös Pohjoismaissa

Anniina Wallius YLE24