EU:n huippukokous piti laajenemisneuvottelut aikataulussaan.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Espanjassa Sevillassa lauantaina päättynyt EU:n huippukokous teki päätöksiä muun muassa rajavalvonnasta ja EU:n hakevien maiden taloudellisesta tukemisesta, mutta omaa vallankäyttöjärjestelmäänsä unioni ei juurikaan kyennyt rukkaamaan suurista ennakkotoiveista huolimatta.

Kokousväkeä "perhekuvassa"

Kokous sopi, että unionille aletaan laatia yhteistä turvapaikkapolitiikkaa laittoman maahanmuuton hillitsemiseksi.

EU-johtajat torjuivat Englannin ehdotuksen, jonka mukaan muuttajien lähtömailta leikattaisiin kehitysapua, elleivät ne suostu ottamaan väkeään takaisin.

Vaikka samassa päätöksessä viitataan poliittisten pakotteiden mahdollisuuteen, niitä ei tarkenneta.

Kokous sopi myös yhteisen rajapartioinnin aloittamisesta vielä tänä vuonna. Ranskan ajamaa ylikansallista rajavartiostoa ei kuitenkaan perusteta.

Jäsenehdokkaat tyytyväisiä

EU:n huippukokouksen loppulauselman mukaan unionin jäsenyyttä hakevat maat saavat marraskuun alussa lopullisen tiedon EU:n taloustukipaketista.

Siten laajeneminen pysyy aikataulussaan ja jäsenneuvottelut voidaan saattaa päätökseen joulukuussa.

Hakijamaat kiittivät päätöstä, mutta nykyisissä EU-maissa tuki etenkin maanviljelijöille on kalleutensa vuoksi erittäin vaikea kysymys.

Saksassa vaalitaistelua käyvä liittokansleri Gerhard Schröder kiirehti heti sanomaan, ettei ole hyväksynyt maataloustukipäätökselle sitovaa takarajaa.

Vallankäyttöön vain pientä viilausta

Suunnitelmat EU:n vallankäyttöjärjestelmäm uudistamiseksi vesittyivät tuntuvasti Sevillan huippukokouksessa, joka päättyi tänään.

Isäntämaan Espanjan laatimassa loppulauselmassa ei viitata enää lainkaan esimerkiksi huippukokousten umpisolmujen ratkaisemiseen koeäänestyksillä.

Myöskään järjestelmään, jossa puheenjohtajuus kiertää puolivuosittain, ei tarjota sen kummempaa uudistusta kuin perättäisten puheenjohtajamaiden yhteistyön lisääminen. Kun EU:sta tulee jopa 25-jäseninen ehkä jo vuonna 2004, järjestelmä on ilmeisen kömpelö ja tehoton.

Sopuun silti päästiin muun muassa ministerineuvostojen vähentämisestä 16:sta yhdeksään ja ministerikokousten avaamisesta nykyistä enemmän televisioinneille.

Reuters, AFP, YLE24