Nato kokoontui USA:n veton takia

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Nato piti jäsenmaidensa lähettiläiden erityiskokouksen USA:n uhattua vetäytyä kaikista YK:n rauhanturvatehtävistä. Kokous oli vain tietojen vaihtoa, eikä päätöksiä tehty. Myöhemmin Nato sanoi, ettei Bosnia-operaatio ole uhattuna, koska hanke ei tarvitse YK:n valtuutta.

YK:n turvallisuusneuvosto

Erimielisyyksistä huolimatta rikostuomioistuin ICC aloitti toimintansa maanantaina Haagissa. Yhdysvallat on vastustanut kansainvälistä tuomioistuinta kiivaasti, koska sen mukaan ICC:tä voidaan käyttää poliittisiin tarkoituksiin ja se loukkaa kansojen itsemääräämisoikeutta.

Yhdysvallat ei halua, että sen rauhanturvaajia ja viranomaisia voitaisiin haastaa ICC:hen ja on vaatinut näille täyttä koskemattomuutta. Kun maan vaatimuksiin ei suostuttu, se toteutti uhkauksensa ja esti YK:n turvallisuusneuvostossa veto-oikeudellaan YK:n Bosnia-operaation jatkamisen. USA:n Bosnian-lähettilään Clifford Bondin mukaan yhdysvaltalaisjoukot pysyvät kuitenkin Bosniassa.

Pitkällisen kiistelyn jälkeen Yhdysvallat on suostunut antamaan operaatiolle kolmen päivän jatkoajan Britannian ja Ranskan toivomuksesta, ja neuvottelee nyt vielä muiden neuvoston jäsenten kanssa kompromissiratkaisun löytämiseksi. Britannia on ilmoittanut olevansa pettynyt Yhdysvaltain uhkaukseen, ja aikoo nyt käyttää läheisiä suhteitaan Washingtoniin kiistan selvittämiseksi.

Bosniassa on parhaillaan noin 18 000 rauhanturvaajaa. Heistä runsaat 2 500 on amerikkalaisia. Virallisesti operaatio sai valtuutuksen Daytonin sopimuksen myötä vuonna 1995, mutta YK:n turvallisuusneuvosto vahvisti sen.

Kiistan kiertämiseksi YK on pyytänyt Euroopan unionia ottamaan vastuun operaatiosta kaavailtua aiemmin. Alkuperäisen sopimuksen mukaan operaation johdon pitäisi siirtyä EU:lle vasta vuoden lopussa.

Suuret maat eivät ole ICC:n jäseniä

Kansainvälisen rikostuomioistuimen tehtäväalueeseen kuuluvat muun muassa tuomiot sotarikoksista, kansanmurhista ja rikoksista ihmisyyttä vastaan. Päätös ICC:n perustamisesta tehtiin Roomassa vuonna 1998. Tällä hetkellä 39 valtiota on allekirjoittanut ja 74 ratifioinut sopimuksen, Suomi mukaan lukien.

Oikeuden 18 tuomaria ja pääsyyttäjä valitaan ensi tammikuussa ja ensimmäisiä rikostapauksia tuomioistuin alkaa käsitellä ensi vuoden lopulla. ICC voi asettaa syytteeseen ihmisoikeusrikoksista kenet tahansa jäsenmaan kansalaisen ja YK:n turvallisuusneuvoston esityksestä myös ICC-sopimuksen ulkopuolelle jääneiden maiden kansalaisia.

ICC ei syrjäytä kansallisia oikeusistuimia ja ottaa juttuja käsiteltäväkseen vain, jos ne eivät pysty tutkimaan asiaa tai jos syytteen nostaminen ei kuulu niiden toimivaltaan. ICC ei myöskään käsittele rikoksia, jotka ovat tapahtuneet ennen tämän vuoden heinäkuuta.

Suurista valtioista esim. Kiina, Venäjä, Intia ja Pakistan eivät ole liittyneet ICC:n jäseniksi.

Reuters, STT, AP