Punkkeja ei osata vieläkään varoa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vaikka tietoisuus punkkien levittämistä taudeista on lisääntynyt ja tautien itsehoitomenetelmät kehittyneet, tartuntojen määrä ei edelleenkään ole kääntynyt laskuun.

Valistuksesta huolimatta pitkälle edennyttä borrelioosia esiintyy yhä saman verran kuin vuosia sitten.

Itsehoitomenetelmien ja diagnosoinnin ansiosta tartunnan saaneista monet hakeutuvat hoitoon jo taudin alkuvaiheessa. Alkuvaiheessa havaittava borrelioosi ei päädy tilastoihin, joten kokonaisuudessa tartuntojen määrät ovat tilastollisesti hieman harhaanjohtavia: luvut pysyvät ennallaan, vaikka ne nousisivat.

Turun yliopistollisen keskussairaalan erikoislääkärin Jarmo Oksin mukaan tämä tarkoittaa sitä, että tartuntoja saadaan nykyään jopa aiempaa enemmän.

Asiantuntijat ihmettelevät taudin leviämistä, sillä itsehoitomenetelmät ovat kehittyneet viime vuosina vauhdilla, ja tauti on helppo diagnosoida.

Kesä on punkkitautien kuten borrelioosin ja puutiaiskuumeen sesonkia. Meneillään oleva kesä ei kuitenkaan näy vielä tilastoissa.

Tartunta vain harvasta puremasta

Joka kolmas punkki kantaa Borrelia-bakteeria, mutta vain joka sadannesta punkinpuremasta voi saada tartunnan. Tauti tarttuu vuosittain kahdesta kolmeen tuhannelle suomalaiselle.

Borrelioositartunnan voi saada käytännössä kaikkialla Suomessa. Sitä vastaan ei Suomessa rokoteta.

Pelkästä puremasta ei kannata huolestua: se ei sinällään vaadi hoitoa, vaan kotikonstit riittävät.

Borrelioositartunnan havaitsee, jos puremakohdan ympärille ilmestyy parin ensimmäisen viikon sisällä rengasmainen ihottuma. Tässä vaiheessa borrelioosi hoituu vielä antibiootein.

Pitkälle levitessään borrelioosi voi kroonistua ja aiheuttaa neurologisia oireita. Myös sydänlihas- ja niveltulehdus voi johtua tartunnasta.

STT