Siirtolaisuus ja valtiontalous puhuttivat eniten

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Valtiopäivävaalien kampanjointi oli melko laimeaa. Kansalaiset jaksoivat silti katsella ja kuunnella vaaliväittelyjä ja seurata etenkin kahta pääaihetta: siirtolaisuuskysymystä ja kiistelyä valtiontalouden heikentyvästä tilasta.

Lars Leijonborg, kansanpuolue

Ehkä kovimman polemiikin aiheutti vaalien alla kansanpuolue, joka esitti, että siirtolaisten olisi osattava tarpeeksi hyvin ruotsia ennen kuin kansalaisuus heltiää.

Samalla puolueen puheenjohtaja Lars Leijonborg esitti, että maahan töiden perässä tullut saisi lähteä maasta kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Hän tarttui kipeään aiheeseen vaatimalla myös tiukempia sääntöjä sosiaalitukien maksamiseen.

Kokoomus puolestaan esitti, että maahanmuuttajien tulisi omata riittävät tiedot ruotsalaisen yhteiskunnan toiminnasta ennen kansalaisuuden saamista.

Euroopan äärioikeiston etenemisestä pelästynyt vasemmisto älähti ehdotuksista, mutta äänestäjäkuntaa ainakin kansanpuolueen ehdotukset miellyttivät. Puolue koetaan liberaaliksi, ei mitenkään äärioikeistolaiseksi, joten hieman oikealle kiertyvät vaalipuheet eivät ole kansaa pelottaneet.

Paljastusohjelmasta

nousi kova kohu

Ruotsissa on kohistu maanantaina tv:ssä esitetystä ohjelmasta, joka paljasti useiden paikallispoliitikkojen ulkomaalaisvastaisia näkemyksiä.

Ohjelman tekijät vierailivat eri puolueiden vaalimökeissä mukanaan piilotettu kamera. Vaalityöntekijöiden vastaukset muukalaisvastaiseksi tekeytyneelle toimittajalle nauhoitettiin.

Kaksi paikallispoliitikkoa ja yksi vaalityöntekijä on jo eronnut ohjelman vuoksi.

Talous mukaan viime metreillä

Porvaripuolueet saivat vaalikampanjan loppuvaiheessa mainion aseen.

Valtiovarainministeriöstä vuoti asiakirja, jonka mukaan hallitus oli turhaan vähätellyt inflaatiolukuja ja kaunistellut budjetin menopuolta Perssonin ja valtiovarainministeri Bosse Ringholmin johdolla.

Porvaripuolueiden laskujen mukaan ensi vuoden budjetin menokatto olisi ylittymässä 16 miljardilla kruunulla. Hallitusta vaaditaankin kilvan kertomaan, mistä säästöt otetaan ja miten annetut vaalilupaukset maltillisesta veroalesta pystytään pitämään, etenkin kun taloudelliset tutkimuslaitoksetkin ovat nyt vakuuttaneet maan olevan menossa kohti vaikeampia aikoja.

Persson ja Ringholm ovat kuitenkin sitkeästi vedonneet keskinäisen aivoriihensä laskelmiin ja vakuuttaneet, että menokehyksissä pysytään.

Ulkopolitiikka ei innosta

Ulkopolitiikasta ei vaalien alla syntynyt mitenkään eloisaa keskustelua.

Puolueiden on arveltu jo käyneen odottamaan ensi vuodeksi luvattua Emu-kansanäänestystä, eikä kruunusta luopumisesta taitettu peistä. Muissakin EU-asioissa pitäydyttiin vanhoissa rintamalinjoissa; kannat ovat vaihdelleet kansanpuolueen EU-liittovaltiovisioista vihreiden ja vasemmistopuolueen unionista irtautumispyrkimyksiin, tosin monen puolueen sisälläkään ei ole aina yhtä kantaa EU-asioista.

Toinen puolueita sisäisesti jakava asia on Nato-suhde. Nato-keskustelua on osaltaan hillinnyt myös se, että suurin osa kansasta vastustaa Nato-jäsenyyttä.

Vaikka Nato-jäsenyyden puolesta liputtamista tässä vaiheessa onkin luonnehdittu "ampumiseksi omaan jalkaan", ei ainakaan Nato-myönteinen kansanpuolue ole silti suosiotaan sen vuoksi menettänyt.

Muita kestoteemoja Ruotsin vaaleissa ovat sosiaalipoliittiset kysymykset: vanhusten-, lasten- ja sairaanhoidon taso, asuntopula ja turhien sairaslomien kitkeminen. Tavoitteista ollaan samaa mieltä, mutta keinoista riittääkin keskusteltavaa. Man måste ju diskutera.