Geenimuunnellut raaka-aineet yleistyvät eläinten rehuissa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Geenimuunneltuja raaka-aineita käytetään todennäköisesti ensimmäiseksi juuri eläinrehuissa, arvioi uuselintarvikelautakunnan pääsihteeri Leena Mannonen Maaseudun tulevaisuus –lehdelle antamassaan haastattelussa.

EU:ssa sovittiin viime vuoden lopussa kahdesta gm-elintarvikkeiden ja –rehujen merkintöjä sekä niiden markkinoille pääsyä koskevasta säädöksestä, jotka Mannosen mukaan saattavat tulla voimaan jo ensi syksynä. Asetusten mukaan eläinrehuissa käytettävät gm-raaka-aineet on merkittävä. Merkintävelvollisuus kuitenkin loppuu rehuihin eli gm-rehulla syötettyjä eläimiä ei merkitä.

Mannonen arvelee Maaseudun Tulevaisuus -lehden haastettelussa, että on ylipäätään mahdotonta valvoa, mikä eläin on syönyt gm-rehua.

- Merkintöjä eläimissä ei tarvita, koska gm-organismeja ei siirry eläimeen, Mannonen sanoo. Gm-tuotteiden merkintä- ja jäljitettävyysasetus edellyttävät, että gm-tuotteet merkitään. Gm-tuotteiden käyttö rehuissa tunnetaan myös tilatasolla, johon merkintävelvoite kuitenkin päättyy.

Luomulihan kysyntä ylittää tarjonnan jo nyt. Kuluttajat ostaisivat luomulihaa, jos sitä olisi tarjolla säännöllisesti tavallisissa kaupoissa. Tarjontaa ei ole riittävästi, koska luomulihan tuottaminen ei ole kovin kannattavaa. Suurten teurastamojen maksamat luomulisät eivät kata luomutuotantoon siirtymisen kustannuksia. Luomuun investoiminen on tuottajalle suuri riski.

Gm-rehujen yleistyminen tavanomaisessa tuotannossa saattaa itse asiassa vakiinnuttaa luomulihan kysyntää ja osoittautua lopulta luomulihan parhaaksi myyntivaltiksi.

Siirtogeenisten viljelylajikkeiden yleistyessä uhkakuvana on myös ongelma, joka on jo arkipäivää Kanadassa. Partasen mukaan Kanadassa ei voi enää tuottaa luomurypsiä eikä luomuvehnää parhaimmilla viljelyalueilla, koska gm-lajikkeet risteytyvät muiden viljeltävien kasvien kanssa ja siten puhdas luomutuotanto ei ole enää mahdollista.

Partanen ihmettelee sitä, että gm-lajikkeiden testauspaikat ovat Suomessakin salaisia. Hänen mielestään edes luomuväen pitäisi tietää koealueet risteymävaaran vuoksi. Partasen mielipide geenitekniikasta on harvinaisen selkeä: hänen mielestään se soveltuu lääketeollisuuteen, mutta ruoan tuotannossa kallis ja kuluttajien vieroksuma tekniikka on täysin turha.

EU ei ole hyväksynyt gm-tuotteita markkinoilleen vuodesta 1998 lähtien. Mannosen mukaan uudet asetukset merkitsevät sitä, että tämä vaihe on vähitellen ohi ja geenisovellukset yleistyvät – ainakin eläinrehuissa. Mahdollista on, että gm-rehun käyttö yleistyy nopeasti nk. tavanomaisessa tuotannossa, jolloin luomutuotanto jää ainoaksi vaihtoehtoiseksi tarjonnaksi.

Geenitekniikka edelleen arka aihe tiedemaailmassa

Gm-elintarvikkeesta jätetään hakemus johonkin EU:n jäsenmaahan. Komission on sitten toimitettava asia tiedoksi muille jäsenmaille. Hyväksyntä edellyttää turvallisuusarviota, jonka kaikki jäsenmaat ja komissio hyväksyvät. Jäsenmaat voivat jättää hyväksymättä tuotteen, jos turvallisuutta ei voida todeta. Tiedemaailmassa geenimanipulaatio on edelleenkin arka aihe. Kuluttajien epäluulo taas pitää myös kaupan varuillaan asian suhteen.

EU:n komissio ottaa maaliskuussa kantaa geenimuunnellun ja tavanomaisen tuotannon kysymyksiin. EU:n maatalouskomissaari Franz Fischler on luvannut esitellä maaliskuussa komission ehdotuksen aiheesta. Fischlerin mielestä viljelijöillä on oltava oikeus päättää vapaasti tuotantomenetelmistä. Komissiolta on tivattu useassa yhteydessä gm-tuotannon ja tavanomaisen tuotannon pelisääntöjä. Komissio aikoo järjestää asiasta "pyöreän pöydän" keskustelun huhtikuun lopussa.

Gm-tutkimus vahvaa myös Suomessa

Suomalainen teollisuus käyttää gm-mikrobituotteita kuten apuaineina käytettäviä elintarvike-entsyymejä. Juustonjuoksutteena käytetään gm-mikrobien tuottamaa kymosiinia. Kasvituotteista käytössä ovat jo gm-maissi ja gm-soija sekä rapsiöljy.

Eläintuotteista tutkitaan muun muassa nopeakasvuista lohta ja maidon uusia yhdisteitä. Geenimanipulointia sovelletaan myös "eläinten kehittämiseen" lääketuotantoa varten. Suomen maa- ja metsätalousministeriö sekä maa- ja elintarviketalouden neuvottelukunta suhtautuvat myönteisesti geenitekniikan tutkimushankkeisiin.

EU:n markkinoille pääsyä odottaa 10 – 12 gm-tuotetta. Hakemuksia on jätetty muun muassa gm-maissista, gm-sikurista ja gm-sokerijuurikkaasta. Yksi hakemus on tehty soijaöljystä, jonka rasvahappokoostumusta on muutettu gm-menetelmin.

Ylen Ympäristötietopalvelu