1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Esimakua vesipulasta myös Suomessa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Puhtaan veden suuri merkitys alkaa valjeta ihmisille vasta kun siitä on pulaa. Pientä esimakua vesipulasta on kuluneen vuoden aikana saatu Suomessakin Mitä väliä olisi enää huipputeknologialla ja muilla ihmisälyn tuotoksilla, jos juomavesi tosiaan loppuisi?

Tälläkin hetkellä noin neljännes maapallon väestöstä asuu kroonisen vesipulan alueilla ja tilanne pahenee kaiken aikaa. Siihen verrattuna Suomen haja-asutusalueiden kaivojen kuivuminen on vielä pientä. Pohjaveden korkeus monilla Suomen havaintoasemilla alitti pitkäaikaiset minimit syys-marraskuussa 2002 ja on pysynyt alhaisena siitä lähtien.

Järvien vesipula jatkuu, kunnes sulamisvedet valuvat vesistöihin. Etelässä kevään vedennousu ajoittuu tavallisesti huhtikuuhun, pohjoisessa toukokuuhun.

Pohjavesipulaan on odotettavissa helpotusta vasta alkukesästä. Näillä näkymin Etelä- ja Keski-Suomen vedenvaje ei täyty kokonaan sulamisvesistä. Järvi- ja jokijäät ovat maan etelä- ja keskiosissa erittäin paksuja, Lapissa keskimääräisiä.

Vedet ovat poikkeuksellisen vähissä suuressa osassa Suomea. Tämän aiheuttaa viime kesän ja syksyn kuivuus, jolloin järvet jäivät ennätysmäisen alas ja maaperän vesivarastot tyhjiksi Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Kainuussa.

Vedenvaje vastaa ajankohdan keskimääräiseen verrattuna 150 - 200 mm sateita koko Suomen alueelle tasoitettuna. Vaje koostuu järvien ja pohjaveden vajeesta, joiden pinnat ovat 50 - 100 cm, jopa 150 cm keskimääräistä alempana sekä maaperän vesivajeesta, joka on 50 - 100 mm sateeksi muutettuna.

Helmi- ja maaliskuun vähäiset sateet ovat alentaneet Etelä- ja Keski-Suomen suurten järvien alkukesän vedenkorkeusennusteita. Erityisesti järvireittien suuret keskusjärvet ovat jäämässä keskimääräistä alemmaksi. Näitä ovat esim. Kymijoen vesistössä Keitele ja Päijänne, Vuoksen vesistössä Suur-Saimaa ja Kokemäenjoen vesistössä Vanaja, Mallasvesi, Längelmävesi-Roine, Ruovesi ja Tarjanne.

Myös muutamien pienempien vesistöjen keskusjärvet jäänevät kesäksi tavanomaista alemmaksi. Näitä ovat mm. Säkylän Pyhäjärvi, Lohjanjärvi, Lappajärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi.

Idässä ja pohjoisessa helpompi tilanne

Itä-Suomessa Vuoksen vesistön latvoilla ja Pohjois-Pohjanmaalla on tavanomaista enemmän lunta ja ennusteiden mukaan näillä alueilla järvet Suur-Saimaata lukuun ottamatta täyttyvät alkukesään mennessä.

Lapissa vesi- ja lumitilanne on lähes tavanomainen, ja järvet täyttyvät keväällä; pohjoisimmassa Lapissa mm. Inarinjärven alueella lunta on kuitenkin niukalti ja se hidastaa alkukesästä Inarin täyttymistä. Sama koskee Lokkaa ja Porttipahtaa, jotka täyttyvät vasta kesän aikana.

Pohjanmaalla on lunta keskimääräisesti. Jokijäät ovat 10 - 20 cm ajankohdan keskiarvoa paksumpia. Jokitulvat voivat aiheuttaa vahinkoa, jos lumi sulaa nopeasti yhdellä kertaa. Pohjanmaan jokien tulvariski on vesitulvan osalta lähes tavanomainen ja jääpatotulvien osalta vielä normaalia suurempi, vaikka lämpimät säät ovat jo heikentäneet jäitä.

Lapissa huhtikuun sateet voivat muuttaa vielä Lapin lumi- ja tulvatilannetta. Jokitulvien suuruuden ja jäiden lähdön vaikeuden määrää lopulta tulvan aikainen sää. Jääpadot ovat sään kehityksestä voimakkaasti riippuva tekijä, joka voi yllättää Pohjanmaan ja Lapin joissa. Pohjanmaan ja Lapin jokien osalta voidaan todeta, että mitä myöhäisemmäksi kevät siirtyy sitä suuremmaksi tulvariski kasvaa.

Kuivuus voi vaikuttaa pohjaveden laatuun

Pitkä kuivuus on laskenut pohjaveden pintoja ja veden virtaukset ovat hidastuneet. Vettä voi myös virrata epätavallisista suunnista kauempaa ja kaivoon voi kulkeutua huonolaatuisempaa vettä. Pohjaveden happipitoisuus vähenee ja saattaa esiintyä rauta- ja mangaanihaittoja.

Vähän veden aikana myös veteen liuenneiden suolojen määrä kasvaa. Rannikon tuntumassa ja saaristossa saattaa suolainen vesi päästä kaivoon. Lähteet ja muut pohjaveden purkautumispaikat maastossa saattavat muuttua joko väliaikaisesti tai jopa pysyvästikin pitkän kuivan ajanjakson seurauksena.

Lumipeitteen sulaessa ja suotautuessa pohjavedeksi osa lumen sisältämistä aineista kulkeutuu pohjaveteen. Pohjaveden sähkönjohtavuus nousee, liuenneiden aineiden määrä kasvaa ja vesi on happamampaa. Uuden veden huuhdellessa kuivia maakerroksia pitkän kuivan kauden jälkeen, veden sameus ja orgaanisen aineksen määrä saattaa lisääntyä ja maaperään sitoutuneita aineita liukenee veteen normaalia enemmän.

Jos pintavaluntaa pääsee kaivoon, myös kaivoveden mikrobiologinen laatu heikkenee. Jos kaivoon on ajettu vettä tankkiautolla, olisi erityisen tärkeää pestä kaivo ja poistaa liete pohjalta.

Dosentti Esko Kuusisto totesi Suomen Vesiyhdistyksen tilaisuudessa, että ajankohdan keskiarvoihin verrattuna Suomesta puuttuu tällä hetkellä vettä noin 60 kuutiokilometriä. Se vastaa yli kolme kertaa Päijänteen tilavuutta. Puolet vesivajeesta on pohjavesivarastoissa, neljännes järvissä ja soissa sekä viimeinen neljännes maan kosteuskerroksessa.

Kuivuudesta haittaa myös rakennuksille

Geologi Pekka Raudasmaan mukaan pohjaveden pinnan aleneminen on riski puupaaluilla oleville rakennuksille ja saven varaan rakennetuille taloille ja muille rakenteille. Helsingissä on puupaalualueilla pohjavedenpinnan tarkkailujärjestelmä, jonka perusteella muutamissa tapauksissa ollaan joko harkitsemassa tai jo imeyttämässä vesijohtovettä perustuksiin.

Sinänsä menettely ei ole uusi, sillä erityisesti keskustassa on pohjavedenpinnassa ollut usein tilapäisiä vaihteluita mm. rakennustöiden johdosta, jolloin tasapaino on jouduttu palauttamaan keinotekoisesti. Laajoilla savialueilla ei pohjaveden paineen nostaminen ole yleensä mahdollista, vaan niillä alhaalla oleva pohjavedenpinta on aiheuttanut lisäpainumia saven varassa oleville rakenteille.

Euroopan unionin uusi vesipuitedirektiivi sisältää useita kohtia, joilla on suuri merkitys pohjavesien suojelussa. Monet direktiivissä edellytetyt asiat on Suomessa jo toteutettu. Suomessa direktiivi vaikuttaa kuitenkin suojelusuunnitelmien laadintaan sekä pohjavesitarkkailuun.

Ylen Ympäristötietopalvelu

Lue seuraavaksi