Reaalikokeen uudistamisesta viimein sopu

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Hallitus on viimein päässyt sopuun ylioppilastutkinnon reaalikokeen uudistamisesta. Reaalikoe muuttuu yksittäisten aineiden kokeiksi, joissa on oppiaineen luonne huomioon ottaen 1 - 4 ainerajat ylittävää tehtävää.

Valtioneuvosto hyväksyi opetusministeri Maija Raskin (sd.) kompromissiesityksen torstaina. Raskin esitys oli vastaantulo kokoomuksen ja RKP:n vaatimaan aine- ja yleisreaalin yhdistelmään.

Joka aineelle tulee yleensä oma erillinen koe. Reaaliaineet ovat kemia, fysiikka, biologia, uskonto, elämänkatsomustieto, filosofia, historia, yhteiskuntaoppi, psykologia, maantiede ja terveystieto.

Jokaiseen reaaliaineeseen tulee oppiaineen luonne huomioon ottaen myös 1 - 4 oppiainerajat ylittävää tehtävää. Kokelas voi hajauttaa ylioppilastutkinnon suorittamisen enintään kolmeen tutkintokertaan, ja joka kerralla reaaliaineiden kokeita järjestetään kahtena päivänä. Näin kokelas voi halutessaan suorittaa kaikkiaan kuusi reaaliainetta.

Välttämättä ei tarvitse kuitenkaan osallistua kuin yhteen kokeeseen tai ei siihenkään, jos kirjoittaa reaaliaineen tilalla matematiikan.

Pakollisia ylioppilastutkinnon kokeita ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, yksi vieras kieli ja valinnan mukaan joko matematiikka tai reaaliainekoe.

Reaaliaineiden kokeet järjestetään ensimmäisen kerran keväällä 2006 ja asetus astuu voimaan ensi tiistaina. Ylioppilastutkintoon kuuluvien kokeiden tehtävien laatimista sekä ylioppilastutkintotodistusta ja yksittäisistä kokeista annettavaa erillistä todistusta koskevia säännöksiä tarkistetaan.

Opetusministeriön tulee jatkossa selvittää mahdollisuudet siirtyä viiden pakollisen kokeen tutkintoon sekä seurata nyt tehdyn uudistuksen vaikutuksia pienten lukioiden toimintaan ja lukio-opetuksen yleissivistävään vaikutukseen.

Lukiolaisten Liitto kiittelee päätöstä

Suomen Luokiolaisten Liitto on tyytyväinen siihen, että eropyyntönsä jättänyt hallitus ehti vielä saada aikaan ratkaisun reaalikokeen uudistamisessa.

Liitto kiittelee sitä, että nyt sorvattu kompromissi on selvä ainereaali, jossa yleisivistävyyden huomioiminen on tehty tarkoituksenmukaisesti.

Liiton puheenjohtaja Heikki Siljamäki näkee, että ylioppilastutkintolautakunnalle jää nyt suuri vastuu oppiainerajat ylittävien kysymysten laadinnassa.

- Kysymysten pitää perustua kaikille pakollisiin kursseihin. Niiden pitää olla myös sellaisia, että ainereaalin hyödynnettävyys jatko-opintoihin hakeutumisessa toteutuisi, Siljanmäki sanoo.

YLE24