Joka toisella suomalaisella on allergiaa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tilastojen mukaan allergiat ovat lisääntynet nopeasti viimeisten 30 vuoden aikana. Arviolta jo joka toinen suomalainen kärsii jossain elämänsä vaiheessa allergisista oireista. Suomen allergia- ja astmaliitosta arvioidaan, että tälläkin hetkellä miljoona suomalaista kärsii erilaisista allergioista. Tätä voi kutsua jo kansantaudiksi.

Suomalaiset käyttävät allergialääkkeisiin vuosittain jo noin 160 miljoonaa euroa, arvioi tutkimuspäällikkö Timo Klaukka Kansaneläkelaitokselta. Summasta astmalääkkeiden osuus on noin 95 miljoonaa. Lääkekuluilla mitattuna astma onkin Suomen toiseksi yleisin tauti.

Kokonaisuudessa allergioiden vaikutus terveydenhuollon kustannuksiin jää kuitenkin vain pariin prosenttiin, sillä suurin osa lääkkeistä on käsikauppatavarana myytäviä voiteita ja antihistamiineja, laskee Klaukka.

Kansantalouden kannalta allergiat ovat vielä pieni vaiva verrattuna esimerkiksi liikunta- ja tukielinsairauksiin. Inhimillisesti katsottuna tilanne on tietenkin toinen, niin monen elämää allergiat pilaavat, Klaukka toteaa.

Joka viidennen suomalaisen arvioidaan kärsivän allergisesta nuhasta, heistä suurin osa on siitepölyallergikkoja. Joka viidennellä on myös atooppista ihottumaa. Astmaatikkoja lasketaan olevan noin 340 000. Lisäksi astman kaltaisia oireita on jopa puolella miljoonalla suomalaisella.

Allergiat näyttävät iskevän varsinkin lapsiin. Jo joka kolmannella 3 – 4 –vuotiaalla on allergiaa, yleisimmin jokin ruoka-aineallergia.

Heinänuha oli elitistinen tauti 100 vuotta sitten

Vielä 1 800-luvulla esimerkiksi astmaa ja heinänuhaa pidettiin harvinaisina ja lääketieteellisissä julkaisuissa raportoitiin vain yksittäisistä tautitapauksista.

Heinänuhan kerrotaan olleen niin harvinainen 1 800-luvun lopulla, että lontoolaiselta lääkäriltä meni yhdeksän vuotta 28 potilaan löytämiseen. Kaikki löydetyt potilaat kuuluivat yläluokkaan. Aristokraattien tautina pidetyn heinänuhan arveltiin tuolloin johtuvan ruusun tuoksusta.

Yhdysvalloissa vuonna 1870 perustettuun heinänuhaisten yhdistykseen "United States Hayfever Sufferers" kuului vuosisadan lopulla jotakuinkin 200 jäsentä. Tästä on pitkä harppaus nykypäivään, jossa ainakin 50 miljoonan amerikkalaisen arvioidaan kärsivän allergiasta. Heistä noin 17 miljoonaa on astmaatikkoja.

Allergia yleistyi 1950-luvun jälkeen

Tilastojen mukaan allergiat yleistyivät toisen maailmansodan jälkeen. Erityisen nopeasti allergiat näyttävät lisääntyneen viimeisten 30 vuoden aikana.

Puolustusvoimain tilastojen mukaan varusmiesten allergiset nuhaoireet jopa 62-kertaistuivat vuodesta 1966 vuoteen 1997. Tällä hetkellä allergiset sairaudet ovat toiseksi yleisin varusmiesten sairausryhmä mielenterveysongelmien jälkeen.

Maailman terveysjärjestö WHO puolestaan laskee lasten allergisen astman lisääntyneen Euroopassa 1970-luvulta 1990-luvun puoliväliin mennessä noin 200 prosentilla. Astma, allerginen nuha ja atooppinen ihottuma ovat tällä hetkellä muiden muassa suomalaislasten yleisimpiä pitkäaikaissairauksia.

Allergologian professori Erkki Terho Turun yliopistosta kehottaa kuitenkin suhtautumaan tilastoihin varauksella.

Tilastot kertovat ennen muuta terveydenhuollon tasosta, muistuttaa Terho. Ne kertovat siitä, että allergioita diagnosoidaan nykyään enemmän ja tarkemmin kuin aikaisemmin. Esimerkiksi lasten krooniset keuhkotulehdukset määritellään nykyään astmaksi paljon varhaisemmassa vaiheessa.

- Ihmiset osaavat myös hakeutua hoitoon aiempaa hanakammin, Terho toteaa.

- Mitä enemmän allergioista tiedetään ja kerrotaan esimerkiksi tiedotusvälineissä, sitä enemmän ihmiset hakevat oireilleen hoitoa.

Tämä ei tietenkään sulje pois sitä, etteivätkö allergiat todellisuudessa olisi lisääntyneet, muistuttaa Terho. Todellinen lisääntymisen määrä on kuitenkin vain arvailujen varassa.

Lisääntyvätkö allergiat yhä?

Yleisen mututuntuman mukaan allergiat olisivat yhä lisääntymässä. Professori Terhon mukaan siitä ei kuitenkaan ole sitovaa lääketieteellistä näyttöä. Tilastoissa allergioiden lisääntyminen näyttää tasaantuneen 1990-luvulla.

- Tarvitaan lisää lääketieteellistä tutkimusta esimerkiksi vasta-ainetasojen muutoksista suomalaisilla ennen kuin kysymykseen saadaan oikeita vastauksia, sanoo Terho.

Johanna Östman YLE24