Dekkari antaa uusia näkökulmia ja aivojumppaa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

"Dekkareissa juonen kehittely ja se, että aina selviää uusia asioita, joista voi itse päätellä tarinan kulkua, vie mukanaan." Yksi himolukija kuvaa dekkarien vetovoimaa näin. Yleisen kirjallisuustieteen professori Heta Pyrhönen kutsuu ilmiötä mentaaliprosessien havainnolliseksi kuvaamiseksi.

- Dekkarit nostavat esiin ajattelu-, lukemis- ja tulkintaprosesseihin liittyviä vaiheita ja "menetelmiä" hauskan kiinnostavalla tavalla. Ne tekevät lukijan tietoiseksi siitä, miten hän itsekin usein toimii ajatellessaan, lukiessaan ja tulkitessaan, Pyrhönen sanoo.

Yksi lukijoista kuvaa päättelyn antamaa tyydytystä toteamalla, että "arvoituksen ratkaiseminen vetoaa järjestelmälliseen minääni", ja toinen tahtoo löytää syyllisen aivan omin aivoin: "En halua, että kirjassa on kanssani kilpaileva salapoliisi ongelmaa ratkomassa. Psykologisen kiekurat kiinnostavat. Suosikkidekkaristini on Mary Higgins Clark."

Ihmismielen luotaaminen on perusteena myös lukijalla, jonka suosikki on yksi Agatha Christien tunnetuista luomuksista. "Neiti Marple perustaa tutkimuksensa siihen tosiasiaan, että ihmisluonteet ovat loppujen lopuksi kaikkialla samanlaisia."

Heta Pyrhönen näkee toisena suurena syynä dekkarien kiehtovuuteen nykyään yleistyneen sarjallisuuden. - Esiin piirtyy uskottavan tuntuinen maailmaa, joka rakentuu lukijan mielessä edelleen sitä mukaa kun sarja etenee, Pyrhönen sanoo.

- Sarjamaisuuteen liittyy myös erilaisten yhteiskunnallisten kysymysten käsittely. Ne ovat lukijalle tuttuja hänen arjestaankin, mikä lisännee lajin kiinnostavuutta.

- Lisäksi nykyään dekkarit kuvaavat aika usein spesialisteja ja sallivat siten lukijalle fantasianvoittoisen kurkistuksen byrokratioihin, joista meitä hallitaan - poliisi- ja oikeuslaitokseen, sairaala- ja terveydenhoitoalalle ja niin edelleen, Pyrhönen summaa syitä dekkarien menestykseen.

Yksi pienen kiertokyselyni vastaajista sanoo hyvän dekkarin edellyttävän, että "päähenkilö on oikea ihminen eli hänellä on ongelmia ja iloja ja hän myös kehittyy ihmisenä".

"Pohjoismaisissa dekkareissa on lisäksi yhteiskunnan kuvausta, joka tuntuu tutulta." Tämänhetkiseksi suosikikseen tämä lukija sanoo Karin Fossumin Rakkaan Poonan, joka "keskittyy enemmän pään sisäisiin asioihin kuin varsinaiseen rikokseen."

Toinen puolestaan mainitsee Matti Yrjänä Joensuun Harjunpää-kirjat. "Ne ovat uskottavia kuvauksia suomalaisen poliisin arjesta," hän perustelee ja kertoo kuuntelevansa Harjunpäätä työmatkoilla autossa äänikirjoina.

"Moniuloitteista, usein eksentristä ja myös onnetonta päähenkilöä nais- ja muine huolineen" pitää parhaana päähenkilönä lukija, joka kuitenkin päätyy valitsemaan suosikkidekkarikseen "vanhan kunnon Agatha Christien Kymmenen pientä neekeripoikaa, joka valvotti nuorena muutaman yön".

Vaikka pienen haastatteluni vastaajat suosittelivat hyvin erilaisia teoksia, niin dekkarien ystäväksi oli hurmannut juuri tämä Christien klassikko useammin kuin mikään muu kirja.

LUE LISÄÄ >>>