Araljärven tuho odotettua nopeampaa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Keski-Aasiassa sijaitseva Araljärvi katoaa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu. Uuden tutkimuksen mukaan kahtia jakautuneen Araljärven eteläinen osa muuttuu pelkäksi lätäköksi 15 vuoden kuluessa.

Araljärvi oli ennen maailman neljänneksi suurin sisämeri. Sen kuivuminen alkoi 1960- ja 1970-luvulla, kun Neuvostoliitto halusi tehdä Keski-Aasiasta hyvin tuottavan puuvillanviljelysalueen ja ryhtyi käyttämään järveen laskevien jokien vettä keinokasteluun.

Nyt Araljärven pinta-ala on neljännes siitä, mikä se oli puoli vuosisataa sitten, ja meri on jakautunut kahteen osaan. Pohjois-Araljärveä yritetään vielä pelastaa, mutta sen eteläosa on käytännössä hylätty.

Brittiläisessä New Scientist -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan eteläisen osan vedenpinta on romahtanut ja suolapitoisuus noussut huimasti.

Vanhoissa neuvostoaikaisissa malleissa Araljärven pinnan uskottiin laskevan vuonna 1965 mitatusta 57 metristä 35 metriin merenpinnasta vuoteen 2002 mennessä. Suolapitoisuuden arvioitiin tuolloin olevan 1,6-kertainen tavalliseen meren suolapitoisuuteen verrattuna.

Uuden tutkimuksen mukaan Aralin pinta onkin enää 30,5 metriä vedenpinnan yläpuolella ja vesi on 2,4 kertaa suolaisempaa kuin merivesi.

Tutkija Peter Zavialov Shirishovin merentutkimusinstituutista Moskovasta uskoo syynä odotettua nopeampaan haihtumiseen olevan sen, että mereen tihkuu suolaa sen rannoilta.

Suolainen vesi on raskasta ja uppoaa meren pohjaan. Tällöin vähemmän suolainen kerros jää pinnalle ja lämpö haihduttaa sitä. Mitä enemmän vettä haihtuu, sitä ohuemmaksi vähäsuolainen kerros muuttuu.

Haihtumisella laajat vaikutukset

Araljärven kuivuminen aiheuttaa laajoja ympäristö- ja terveysongelmia. Haihtumisen jälkeen esille jäävä suola leviää pölypilvinä ja levittää tauteja.

Kalastus on meressä jo loppunut, ja sama kohtalo uhkaa alueen maataloutta monen sadan kilometrin säteellä.

YK:n ympäristöohjelman UNEP:n mukaan joka päivä 200 000 tonnia suolaa ja hiekkaa kulkeutuu tuulen mukana ja putoaa maahan 300 kilometrin säteellä merestä tuhoten viljelyksiä ja viljelyskelopoista maata.

AFP, YLE24