Murteissa runsaasti lainasanoja venäjästä

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Yllättävän moni murresana on peräisin venäjän kielestä. Perinteisesti on uskottu, että kuvailevat murreilmaukset olisivat enimmäkseen kotimaista syntyperää. Vesa Jarvan tuoreen väitöskirjan mukaan Suomen murteissa on kuitenkin ilmeisesti satoja kuvailevia sanoja, jotka on lainattu muualta.

Kuvailevat eli ekspressiiviset sanat eivät ole samalla tavalla merkitykseltään täsmällisiä kuin kirjakielen sanat. Sen sijaan ne toimivat luomalla mielikuvan kuvaamastaan asiasta.

Niillä on usein jokin erityinen sävy, joka voi ilmentää pilkkaa, vähättelyä, leikkisyyttä tai epäasiallisuutta.

Arkipäiväiset yhteydet ovat tuoneet venäläisiä lainasanoja Suomeen erityisesti 1700- ja 1800-luvuilla.

Suomalaiset kävivät Pietarissa rakennustöissä ja kauppayhteydet olivat vilkkaat. Venäjän vallan ja autonomian aikana vuorovaikutusta oli luonnollisesti runsaasti.

Esimerkkejä venäläisistä lainoista on vaikkapa tervaa merkinnyt "tökötti", joka tulee venäjän sanasta djogot. Suomen murteissa vahvaa miehenkantturaa tai astiaa tarkoittavan "jässikän" juuret ovat puolestaan jastsik-sanassa.

Lisäksi esimerkiksi ilmaisu "kanttuvei" on venäläistä alkuperää. Horjahteluun ja väsymykseen viittaava ilmaisu liittyy siihen, miten venäläiset tietyöläiset huudahtelivat toisilleen "Kantui!", kun kiveä piti saada vieritettyä tai käännettyä.

Yhteensä suomen kirjakielessä on noin 400 venäjästä tullutta lainasanaa. Ne ovatkin toiseksio suurin ryhmä germaanisista kielistä omaksuttujen lainojen jälkeen.

STT