1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Hampaita ja hetuloita

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Valaita ja niiden sukulaisia delfiinejä ja pyöriäisiä on kaikkiaan noin 80 lajia. ”Noin” siksi, että usein lajierot ovat meriveteen piirretty viiva, joten luokittelu vaihtelee. Koko ei kerro kaikkea, sillä esimerkiksi mustavalkoinen tappajavalas onkin jopa lähes kymmenmetrinen delfiini, neljä kertaa isompi kuin pienin ”tosivalas”, kääpiökaskelotti. Suurin on sinivalas, joka päihittää tonneillaan jopa historian mahtavimmat dinosaurukset.

Fossiililöydöt kertovat, että valaiden esivanhemmat muuttivat mereen 50 miljoonaa vuotta sitten. Sukulaiset, jotka jäivät kuivalle maalle, kehittyivät muun muassa lehmiksi, sioiksi ja kameleiksi. Esivalailla ei ollut vedessä käyttöä jaloille, joten ne surkastuivat.

Samalla karvat katosivat, sieraimet siirtyivät taakse- ja ylöspäin, ruumis sai lisää lämmittävää rasvaa ja sukkelan muodon. Vajaat kaksi miljoonaa vuotta sitten maailman merissä viimein ui nykyisen kaltaisia valaita.

Valaat jaetaan kahteen ryhmään sen mukaan, mitä niillä on suussaan. Useimmilla on hampaat, joilla ne pyydystävät kalojen lisäksi merinisäkkäitä, mustekaloja ja kalmareita. Kymmenellä valaslajilla kuitenkin on hampaiden sijasta hetuloita, jotka toimivat siivilän tavoin. Hetulat ovat samaa ainetta kuin ihmisen kynnet, ja ne myös kuluvat ja kasvavat kynsien tavoin.

Myös jättiläismäinen sinivalas elää planktonilla, krilleillä ja pienillä kaloilla. Se purskauttaa hetuloidensa läpi yhdellä kulauksella jopa kymmeniä tonneja vettä saadakseen kyllikseen pienenpientä syötävää.

Krilliäyriäisissä laskettuna se on 40 miljoonaa kappaletta päivässä. Tällaisella ruokavaliolla sinivalas voi kuitenkin kasvaa jopa 33 metriä pitkäksi ja yli 150 tonnin painoiseksi. Silloin sydämen on oltava jo pienen henkilöauton kokoinen.

Merten suuret kiertolaiset

Kokonsa vuoksi sinivalaat olivat viime vuosisadan alussa valaanpyytäjien himotuinta riistaa. Niiden arvioidaan muodostaneen noin 90 prosenttia noiden vuosikymmenien kokonaissaaliista, ja pelkästään vuonna 1931 teurastettiin yli 30 000 sinivalasta. Sen jäljiltä laji on edelleen yksi kaikkein uhanalaisimmista valaista.

Hetulavalaita ovat myös harmaavalas, joka ainoana lajina hankkii syötävänsä merenpohjaa tonkimalla, lauluistaan ja akrobaattisista taidoistaan kuuluisa ryhävalas sekä ”merten vinttikoira”, jopa 37 kilometriä tunnissa uiva sillivalas.

Sukulaisia ovat lisäksi bryden- ja seitivalas sekä grönlanninvalaslajit, joista yhden elinympäristö on nimestä huolimatta eteläisillä vesillä. Hetulallisista pienin ja samalla runsaslukuisin on keskimäärin kuuden tonnin painoiseksi kasvava lahtivalas.

Hetulavalaille tyypillistä on, että ne muuttavat vuosittain ruokailuvesiltä lisääntymisvesille ja takaisin. Esimerkiksi pohjoisen Tyynenmeren ryhävalaat kasvattavat kesällä rasvakerrosta Alaskan vesillä mutta ovat täysin syömättä uituaan talvipaikoilleen Havaijin ja Kalifornian rannikoille. Siellä naaraat synnyttävät ja uroiden aika kuluu ennen muuta kosiskeluun.

Kaskelotilla on suuret aivot

Hammasvalaslajeja on enemmän ja ne ovat yleensä pienempiä kuin hetulavalaat. Suun lisäksi eroa myös päälaella: hammasvalailla on yksi ilma-aukko, hetulavalailla kaksi.

Nokkavalas- ja pullokuonovalas- sekä kaskelottilajien serkkuja ovat delfiinien ja pyöriäisten lukuisat lajit. Kaskelotti eli pottivalas on hammasvalaista suurin, enimmillään 20-metrinen ja yli 50-tonninen, ja sillä on eläinkunnan suurimmat, jopa yhdeksänkiloiset aivot.

Kaskelotti tuottaa runsaasti valaanpääöljyä ja kosmetiikkateollisuudessa haluttua harmaa ambraa, jotka olivat koitua lajin kohtaloksi ryöstövalastuksen aikana. Se on myös ainoa hammasvalaslaji, jota metsästetään edelleen. Japani on asettanut omaksi tieteelliseksi vuosikiintiökseen kymmenen kaskelottia.

Toisaalta kaskelotit ovat myös valaista aggressiivisimpia ja niiden tiedetään upottaneen kimpuunsa käyneitä valasveneitä. Moby Dick, jota kalastaja Ahab jahtaa Herman Melvillen kuuluisassa romaanissa omaan ja miehistönsä kuolemaan saakka, on kaskelotti.

Anniina Wallius YLE24

Järkisyitä vai verenhimoa

Valasjahti ennen ja nyt

Lue seuraavaksi