Hyppää sisältöön

Koulu ja joulu kuuluvat yhteen

Mistä suomalainen joulunaika alkaa? Yksi hyvä vastaus on koulun kuusijuhla, johon jokainen suomalainen on aikanaan osallistunut. Koulun joulujuhla on ollut myös ollut edelläkävijä suomalaisten ottaessa omakseen uusia joulutapoja. Esimerkiksi joulukuusen monet entisajan maalaislapset näkivät ensimmäisen kerran juuri koulussa. Nyt juhlissa on alkanut näkyä maahanmuutto.

Pukin vierailu Ruvaslahden koululla Polvijärvellä 2002

Ennen kuin kansakouluasetus yhtenäisti suomalaisten koulunkäynnin, syyslukukauden päättäjäiset olivat Lucian päivän tienoilla, kertoo Suomalaisen kirjallisuuden seura.

1700-luvun lopulla triviaalikoulussa juhlittiin kuusenhavujen päällä talikynttilöiden loisteessa. Oppilaat lauloivat latinankielisen jouluvirren ja esittivät kaaritanssin, jollaisesta on tietoja jo 200 vuotta aiemmiltakin ajoilta. Koulun eteisessä kaupattiin voitaikinatorttuja.

"Lucianjuhlaksi" koulun joulua kutsuu edelleen myös Augusta Demander vuonna 1905 ilmestyneessä kirjassaan Kokemuksia kansakoulussa. Lähes sadan vuoden takainen kuvaus heijastaa toki aikaansa mutta ei edelleenkään kuulosta vieraalta. Uskonnollisuutta juhlassa on Demanderin kuvaamana varsin vähän, vain rukous ja opettajan puhe, jossa hän juhlan päätteeksi muistuttaa joulun kristillisestä merkityksestä.

Juhla koetetaan tehdä niin hauskaksi, somaksi ja satumaiseksi kuin joulua rakastavalle opettajalle on mahdollista, Demander kirjoittaa. "Satumaisuuteen luemme salaperäisen joulu-ukon, jonka kontti on täynnä joululehtiä ja muuta kirjalisuutta. Lempeä on ukon katse, ja pehmeästi hän huopasineen astua hipsuttaa ja lausuu jotakin aivan lystiä lapsille."

Demander kertoo tontuista, jotka isolla kelkalla vetävät sisään kuormallisen leivoksia ("Silloin vasta lasten silmät hämmästyen aukeavat!"), lasten "opikseen ja huvikseen" esittämistä kertomuksista ja runoista, lauluista, leikeistä ja ennen muuta joulukuusesta, joka on "monen huomion ja ihailun esineenä".

Sata vuotta myöhemmin

Kuusijuhlaa Akkalan koulussa Tohmajärvellä vuonna 2000 ja Hyrskylän koulussa Nummi-Pusulassa vuonna 1999

Nykyisen peruskoulun kuusijuhlasta ei ole annettu mitään ohjeita opetussuunnitelman perusteissa, kertoo opetusneuvos Erkki Merimaa opetushallituksesta. Hänen mukaansa säädöksissä on ainoastaan perusopetusasetuksessa maininta, että koulun työaikaa saa käyttää yhteisiin tilaisuuksiin.

- Viime keväänä uskonnonvapauslain valmistelun yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi, että tietyt virret kuuluvat suomalaiseen kulttuuriperintöön, Merimaa kertoo.

- Koulujen joulujuhlia, joissa on erilaista ohjelmaa ja joissa lauletaan tällainen suomalaiseen kulttuuriperintöön kuuluva virsi, ei voida pitää uskonnon harjoittamiseksi katsottavina tilaisuuksina. Jouluna kyse on siis lähinnä Enkeli taivaan -virrestä.

- Muutoinhan uskonnonvapauslaki on kovin tiukka: kenenkään, uskontokunnasta riippumatta, ei tarvitse osallistua hartauden harjoittamiseen vastoin tahtoaan. Mutta kuten sanottu, perustuslakivaliokunnan kannan mukaan joulujuhlia voidaan viettää perinteiseen tapaan, Merimaa sanoo.

Ruvaslahden koulun oppilaat juhlivat Polvijärvellä 2002

Ohjelma muuttuu, tunnelma ei

Helsingin Myllypurossa asuu satoja ulkomaalaisperheitä, ja rehtori Anna Hirvonen Myllypuron ala-asteelta kertoo monikulttuurisuuden näkyvän jo jonkin verran joulujuhlassa.

- Kun tänä vuonna valitsimme juhlassa laulettavia lauluja, totesimme, ettei valtaosa kouluun tarkoitettujen musiikkikirjojen lauluista sovellu meille, koska niiden sisältö on niin selkeästä kristinuskoon perustuva, Hirvonen kertoo.

- Evankeliumi on esitetty kuvaelmana, mutta olen sen yleensä itse spiikannut siten, että puhun ensimmäisen joulun tarinasta, en Jumalan pojan syntymästä. Nyt olemme herätelleet kysymystä, kuuluisiko evankeliumi itse asiassa kirkkoon. Tästä vallitsee kahta mielipidettä opettajien keskuudessa, ja itsekin olen kahden vaiheilla asian suhteen.

- Vuosien varrella juhliemme sisältö on vaihdellut paljon, joskus on esitelty koulumme muista kulttuureista olevien lasten kotimaiden jouluperinnettä, lapset ovat joskus esiintyneet omalla kielellään, välillä on ollut aika tietopainotteista ohjelmaa, jotta Suomen perinteet tulevat muualta tänne muuttaneille tutuiksi.

- Tärkeintä joulujuhlassa kuitenkin aina on sen tunnelma: toisaalta pikkuoppilaiden haparoivat tonttuleikit ja toisaalta "syvällisempi" osuus, jossa puhutaan hiljaisuudesta, levosta, kuuntelemisesta...

- Tunnelma syntyy paitsi ohjelman sisällöstä myös salin koristelusta, kynttilöistä, kuusesta. Nämä elementit eivät ole miksikään muuttuneet eivätkä varmasti muutukaan, rehtori Anna Hirvonen sanoo.

Anniina Wallius YLE24

-"Katsomossa loppuvat yhä paikat kesken"

-Tervetuloa vuoden 1953 kuusijuhlaan!

.
.