Uhanalaisten yrttien viljelyä tutkitaan Suomessa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kihokkeja, kieloa, kevätesikkoa, ojakärsämöä ja raatetta pitäisi pian opetella viljelemään, sillä muuten niitä ei enää riitä lääketeollisuuden tarpeisiin. Keräilyn aika alkaa olla ohi: jos näitä lajeja kerätään vain luonnosta, ne saattavat hävitä kokonaan monista Euroopan maista.

Moni suomalaiselle kasviharrastajalle tuttu laji voi olla koko Euroopan mittakaavassa jo harvinainen. Vuonna 1998 useissa Euroopan maissa rekisteröitiin vaarantuneeksi ja uhanalaiseksi kaikkiaan 154 kasvilajia. Näistä lähes 20 sopii viljeltäväksi Suomen ilmastossa.

MTT:n tutkijat Bertan Galambosi ja Kirsi Jokela ovat kirjoittaneet aiheesta laajan katsauksen. Tutkijoiden mukaan myös Suomessa tarvitaan uhanalaisten lääkekasvien viljelytutkimusta.

Jos Suomessa opittaisiin viljelemään näitä kasveja ja valmistamaan kuivarohdosta, sitä voitaisiin viedä esimerkiksi Saksan lääketeollisuuden tarpeisiin. Tärkeimpien yrttien viljelytutkimus on alkanut Euroopassa juuri lääketeollisuuden aloitteesta. Tiheään asutussa Keski-Euroopassa ei ole enää ekologista varaa kerätä kasveja luonnosta.

Suomen ilmastossa viljeltäväksi sopisi parisenkymmentä lajia. Näiden lääkekasvien markkinat vaihtelevat suuresti lajista, maasta ja käyttöalueesta riippuen.

Saksalaiset rohdosyritykset ostavat markkinatutkimuksen mukaan kerrallaan 1 – 5 tonnia kuivarohdosta. Tuotteet maksavat 1 – 10 euroa kilolta.

Pelloillamme saattaa joskus tulevaisuudessa kasvaa sellaisia lajeja kuin ojakärsämö, kalmojuuri, poimulehtilajit, etelänarnikki, karhunlaukka, keltakatkero, kissankäpälä, tapohlehti, kielo, kihokit, tyräruoho, euroopanalppitähti, vesiminttu, raata ja kevätesikko.

Ylen Ympäristötietopalvelu