Kenraali Adolf Ehrnrooth kuollut

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Jalkaväen kenraali, Mannerheim-ristin ritari Adolf Ehrnrooth on kuollut. Ehrnrooth kuoli Karinakodissa Turussa 99 vuoden iässä. Ehrnroothin siunaustilaisuus on Helsingin tuomiokirkossa 13. maaliskuuta, talvisodan loppumisen muistopäivänä.

Tasavallan presidentti Tarja Halosen mukaan Helsingissä 9.2. 1905 syntynyt Ehrnrooth oli arvostettu sotilas ja veteraanisukupolven uskollinen aseveli.

- Hän oli suuri suomalainen, joka loi omalla persoonallisella tavallaan tulevaisuudenuskoa nuorisolle ja koko kansakunnalle, Halonen lausui muistosanoinaan.

Halonen toteaa, että me suomalaiset kunnioitamme kenraali Ehrnroothin muistoa parhaiten toimimalla hänen ohjeittensa mukaisesti: "Työtä isänmaan hyväksi on tehtävä sekä sodan että rauhan vuosina, aina ajallansa ja tavallansa."

Myös eduskunnan puhemies Paavo Lipponen kiitti Ehrnroothia itsenäisyyden henkilöitymänä, josta tuli kaikkien suomalaisten kenraali.

Mannerheim-ristillä palkittu sotilas

Heti ylioppilaaksi päästyään 1922 hän aloitti opiskelun kadettikoulussa. Ehrnroothin sotilasura alkoi Uudenmaan rakuunarykmentin kornettina 1924.

Talvisodassa Ehrnrooth toimi esikuntatehtävissä Ratsuväkiprikaatissa ja 7. divisioonassa. Jatkosodan alussa Ehrnrooth oli 2. divisioonan esikuntapäällikkö, kunnes haavoittui vaikeasti.

Toivuttuaan Ehrnrooth nimitettiin Jalkaväkirykmentti 7:n komentajaksi. Karjalan kannaksen ratkaisutaisteluista hänelle myönnettiin Mannerheim-risti.

Pitkä ja monipuolinen upseerinura

Sodan jälkeen Ehrnrooth toimi useissa joukko-osastoissa, viimeiseksi 2. divisioonan komentajana vuoteen 1965, jolloin hän jäi eläkkeelle.

Hän johti Taistelukoulua 1947 - 52 ja toimi ilmapuolustuksen tarkastajana 1956 - 59.

Jalkaväenkenraalin arvo Ehrnroothille myönnettiin vasta huomattavasti hänen eläkkeelle jäämisensä jälkeen, vuonna 1980.

Ehrnrooth osallistui myös Lontoon olympiakisoihin 1948 Suomen ratsastusjoukkueen jäsenenä.

Tinkimätön itsenäisyyden vaalija

Suomalaisten silmissä Adolf Ehrnrooth nousi eräänlaiseksi itsenäisyyden symboliksi.

Ehrnrooth muistutti suomalaisille väsymättä, että Suomi on hyvä maa, mutta sen itsenäisyys on ostettu kalliilla hinnalla, joten itsenäisyydestä on pidettävä kiinni.

Ehrnrooth osallistui yhteiskunnalliseen keskusteluun Suomen turvallisuuspolitiikasta. Hän ei suoranaisesti ollut liittämässä Suomea Natoon, mutta toivoi oven olevan ainakin raollaan.

Ehrnroothin pyrkimys oli, että Suomi ei kriisin sattuessa olisi yhtä yksin kuin talvisodan syttyessä.

YLE24