1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tavoitteena vakaa Eurooppa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Laajentumisen toivotaan lisäävän taloudellista ja poliittista vakautta Itä-Euroopassa. Uusien jäsenmaiden talouskasvu kiihtyy, ja samalla kun taloudellinen yhdentyminen tiivistyy, alkaa myös elintasokuilu Länsi- ja Itä-Euroopan välillä kuroutua umpeen.

Uudet jäsenmaat ovat sitoutuneet yhteisiin pelisääntöihin. Tämän vuoksi niiden käyttäytyminen muuttunee niin, että häiriöitä tuottavat toimenpiteet vähenevät tai poistuvat kokonaan. Myös EU:n painoarvo kansainvälisillä foorumeilla, kasvaa laajenemisen myötä.

Jäsenyys unionissa kannustaa uusia jäsenmaita uudistamaan poliittista järjestelmäänsä sekä taloudellisia rakenteitaan.

Kun maat tulevat osaksi suurta talousyhteisöä, ne ovat entistä houkuttelevempia kohteita ulkomaisille sijoituksille. Uusien jäsenmaiden tuottamat tuotteet pääsevät myös entistä helpommin EU:n sisämarkkinoille.

Lisääntynyt kauppa ja investoinnit paitsi vahvistavat ja kiihdyttävät kasvua, myös luovat tehokkuushyötyjä teknologian ja tietotaidon leviämisen myötä. Uudet jäsenmaat ovat lisäksi merkittäviä nettosaajia unionissa.

Laajentuminen maksaa sekä uusille että vanhoille

Laajentuminen maksaa Euroopan unionille miljardeja euroja. Kolmena ensimmäisenä vuonna uudet jäsenmaat saavat EU:lta yli 42 miljardia euroa. Tulijat puolestaan maksavat unionille "vain" 15 miljardia euroa.

Vanhojen jäsenmaiden tilanne heikkenee. Nettomaksajat joutuvat maksamaan yhä enemmän ja entisten nettosaajien asema heikkenee.

Nykyään EU:n budjetista valtaosa menee maatalous- ja aluetukiin. Tulokasmaiden maataloussektori voi muodostua ongelmaksi, koska niiden joukossa on suuria maatalousvaltaisia maita.

Uusien jäsenmaiden talous- ja yrityselämä joutuvat avaamaan ovensa muista EU-maista tulevalle kilpailulle. Tulokasmaiden talouselämä ei ole vielä kehittynyt ja monilla yrityksillä on yhä ongelmia kilpailukykynsä kanssa.

Osassa tulokasmaista on yksityistäminen toteutettu vain osittain ja valtionyritysten kilpailukyky on myös kotimarkkinoilla heikko. Lisäksi uusien jäsenmaiden rahoitussektori on vielä hauras. Kun maat liittyvät EU:hun, joutuvat myös rahoitusalan yritykset kohtaamaan koventuvan kilpailun.

Kestääkö EU laajentumisen?

EU:n laajentuessa 25 maata käsittäväksi yhteenliittymäksi myös sen päätöksentekojärjestelmiin kohdistuu paineita.

Hallitustenvälisen konferenssin eli HVK:n oli määrä päästä sopimukseen unionin uudesta perustuslaista ennen kesää. Erimielisyydet mm. äänivallan jaosta ministerineuvostossa sekä äänioikeutettujen komissaarien määrästä ovat kuitenkin halvaannuttaneet HVK:n työn.

Epäilijät pelkäävät, että laajenemisesta alkaa unionin hajoaminen. Vapun jälkeen 25 maan liittoa johdetaan periaatteilla, jotka on laadittu kuuden maan yhteistyön helpottamiseksi.

EU:n laajentumisella on vaikutuksia myös Suomeen. Ulkomaankauppamme hyötyy, kun suomalaisille yrityksille avautuu lähialueillamme vienti- ja investointimahdollisuuksia. Tuonti uusista jäsenmaista kiristää kilpailua ja hyödyttää kuluttajia.

Suomen nettomaksut EU:lle kasvavat. Huolta herättää myös mm. halvan alkoholin ja tupakan tuonti tulokasmaista. Myös työvoiman vapaa liikkuvuus saattaa aiheuttaa ongelmia. Suomi on kuitenkin varautunut näihin asioihin siirtymäaikojen avulla.