Puun pienpoltto aiheuttaa ilmanlaatuongelmia

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Pienessä mittakaavassa tapahtuva puun polttaminen voi aiheuttaa runsaasti päästöjä: erityisesti pienhiukkasia, häkää ja hiilivetyjä, joilla on merkittäviä haitallisia terveysvaikutuksia.

Pienpoltossa päästöt tulevat matalalta, joten lähellä olevat ihmiset altistuvat päästöille lähes suoraan. Eniten savuhaitat häiritsevät tiiviisti rakennetuilla pientaloalueilla. Samanaikaisesti myös hengitystieallergioiden ja astman esiintyvyys on voimakkaasti noussut Suomessa. Ilmanlaatuongelmien ja kyseisten sairauksien yhtälö on huolestuttava.

Muihin päästölähteisiin verrattaessa pienpolton hiukkasten ja VOC-yhdisteiden osuus on yllättävän suuri: YTV:n selvityksen mukaan pääkaupunkiseudun pientalojen savupiipuista tupruaa hiukkasia suunnilleen yhtä paljon kuin energiantuotantolaitoksista ja VOCeja noin puolet liikenteen päästöistä.

Vaikka haitat tiedetään, Suomessa ei vielä ole asetettu kiinteiden polttoaineiden pienkattiloille ja tulisijoille päästörajoja, kuten useimmissa muissa Euroopan maissa. Siksi tulisijamarkkinoilla ei ole panostettu ympäristömyötäisyyteen, vaan pyritty ainoastaan mahdollisimman halpaan hintaan.

Keski-Eurooppaan tulisijoja vievät yritykset ovat kuitenkin jo joutuneet miettimään päästöjä ja kehittämään tuotteitaan. Ainakin vanhanaikaisista ja huonokuntoisista puukattiloista sekä puun ja roskien ulkopoltosta pitäisi vähitellen päästä eroon. Suomen pitäisi pyrkiä hyödyntämään puuenergiaansa mahdollisimman terveellisesti ja turvallisesti.

Pienpoltossa muodostuviin päästöihin vaikuttavat tulisijan rakenteellisten ominaisuuksien lisäksi tulisijan käyttötapa sekä polttoaineen laatu. Hyvälaatuinen ja kuiva polttoaine sekä oikea sytyttämis- ja puidenlisäystapa vähentävät merkittävästi päästöjen muodostumista myös vanhoissa tulisijoissa.

Puun polton suosio kasvaa

Puun polton suosio on kasvanut viime vuosina. Talon päälämmönlähdettä täydentävänä lämmitysmuotona puun poltto on yleistä myös kaupunkialueilla ja esimerkiksi pääkaupunkiseudulla.

Suomessa arvioidaan olevan noin 2,2 miljoonaa tulisijaa, joista 1,2 miljoonaa on omakotitaloissa, 0,8 miljoonaa loma-asunnoissa ja 0,2 miljoonaa rivi- ja kerrostaloasunnoissa. Lisäksi puukiukaita ja –patoja on noin 1,5 miljoonaa.

Kaikissa Suomen pientaloissa polttopuuta käytetään lämmityskaudessa yhteensä noin 6,1 kiintokuutiometriä. Tämän energiasisältö on Työtehoseuran metsätiedotteen (15/2002) mukaan 13 TWh. Useimmat tulisijat ovat kuitenkin käytössä vain satunnaisesti.

Puun poltto ei lisää kasvihuonekaasupäästöjä, koska poltettaessa vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uuteen puun kasvuun. Tämä seikka varmasti on lisännyt puun polton suosiota. Puu kuuluu niin ikään kotimaisiin, uusiutuviin energialähteisiin.

Puun pienpolton päästöjä, päästöjen vaikutusta ilmanlaatuun, polton yleisyyttä sekä ihmisten altistumista on kaiken kaikkiaan tutkittu melko vähän. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) ympäristötoimisto selvitti viime vuonna kodin tulisijojen päästöjen suuruusluokkia, pienpolton yleisyyttä ja siitä mahdollisesti aiheutuvia ongelmia pääkaupunkiseudulla.

Ylen Ympäristötietopalvelu