1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Unep vaatii suojelemaan viljelykasvien villit sukulaiset

Yle Uutisten artikkeliarkisto

YK:n ympäristöohjelma Unep ja International Plant Genetic Resources Institute ovat käynnistäneet ohjelman, jolla pyritään suojelemaan viljelykasvien villejä sukulaisia. Villien lajikkeiden suojelu on tärkeää myös viljelykasvien kehittämiselle, sillä niistä voi löytyä mm. taudinkestävyyttä ja ravintoarvoa parantavia ominaisuuksia.

Villien sukulaisten avulla on saatu lisättyä mm. tomaatin ravintoarvoa

Hankkeessa ovat mukana Armenia, Bolivia, Madagaskar, Sri Lanka ja Uzbekistan, luontonsa biologisen rikkauden vuoksi.

Projektissa kootaan tietoja kyseisissä maissa olevista viljelykasvien villeistä sukulaisista ja selvitetään parhaita keinoja niiden suojelemiseksi.

Tavoitteena on kehittää perinteisten viljelykasvien ominaisuuksia, sillä villeistä kasveista voi löytyä monia hyödyllisiä ominaisuuksia, jotka voidaan yhdistää viljeltyihin lajikkeisiin.

Yksi esimerkki villien lajikkeiden hyödystä viljelylle löytyy Etelä- ja Kaakkois-Aasiaa 1970-luvulla vaivanneesta riisivirusepidemiasta, joka tuhosi miljoonien riisinviljelijöiden satoa.

Tutkijat tutkivat yli 17 000 viljeltyä ja villiä riisilajiketta löytääkseen vastustuskyvn taudille, ja vastaus löytyi Uttar Pradeshissa kasvavasta riisin villistä sukulaisesta Oryza nivarasta. Sillä oli yksi geeni, joka suojeli kyseiseltä virukselta. Nykyisin geeni on liitetty lähes kaikkiin uusiin Aasiassa viljeltyihin riisilajikekisiin.

Sisilialaisen villin parsakaalilajikkeen puolestaan on havaittu sisältävän selvästi enemmän syöpää ehkäisevää antioksidanttia sulfofraania kuin viljeltyjen. Tästä syystä tutkijat ovat risteyttäneet viljellyn lajikkeen villiin sisilialaiseen ja uusi parsakaalilajike sisältää sata kertaa niin paljon sulfofraania kuin aiempi.

Samaten villien lajikkeiden avulla on onnistuttu lisäämään mm. vehnän ravintoarvoa, tomaatin vitamiinipitoisuutta ja maissin, perunoiden ja kauran tuottavuutta.

Suuri osa villien lajikkeiden geenivarastosta on kuitenkin uhattuna ihmisen toiminnan vuoksi. Metsänhakkuut, elintilan vieminen ja tehomaatalous ovat tehneet uhanalaisiksi esimerkiksi viisi prosenttia Poaceae-heinäkasviheimon lajikkeista, joihin kuuluvat mm. vehnä, maissi, ohra ja hirssi.

Myös useiden muiden viljelylajikkeiden sukulaisia löytyy metsistä, ja vaarana on niiden katoaminen hakkuiden myötä. 1990-luvulla maailman metsistä menetettiin 94 miljoonaa hehtaaria eli 2,4 prosenttia.

YLE24

Lue seuraavaksi