Viljelykasvien monimuotoisuussopimus astui voimaan

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kansainvälinen sopimus viljelykasvien geneettisen monimuotoisuuden säilyttämiseksi astui voimaan tiistaina. Maapallon ruokatuotannossa käytettyjen lajien määrä on tehotuotannon myötä supistunut rajusti.

Maapallolla on aikojen alusta kehitetty arviolta 10 000 kasvilajia ruoka- ja rehutuotantoon, mutta nykyisin valtaosa ihmisistä ruokitaan 150 lajilla. 80 prosenttia ruoasta saadaan 12 lajista, 60 prosenttia pelkästään riisistä, vehnästä, maissista ja perunasta.

Tehotuotannon myötä laajassa käytöstä on entistä vähemmän eri lajien variaatioita, ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön FAO:n mukaan kolme neljäsosaa viljelykasvilajien geneettisestä monimuotoisuudesta on menetetty sadan vuoden aikana. Sama suuntaus jatkuu edelleen.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa vuosina 1804 - 1904 dokumentoiduista 7 098 omenan variaatiosta 96 prosenttia on kadonnut, kaalilajikkeista 95 prosenttia, maissilajikkeista 91 prosenttia, herneistä 94 prosenttia ja tomaateista 81 prosenttia.

Meksikossa puolestaan tiedetään olevan enää 20 prosenttia niistä maissilajikkeista, jotka tunnettiin 1930-luvulla. Kiinassa tuotannossa oli vuonna 1949 viljelyssä 10 000 vehnälajiketta, mutta enää vain tuhatkunta.

Geneettisen monimuotoisuuden supistuminen lisää viljelykasvien haavoittuvuutta. Kun valittavana on useita saman lajin variaatioita, on helpompi kehittää uusien uhkien noustessa sopeutumiskykyisempiä tai vastustuskykyisempiä lajikkeita. Uusia vaatimuksia viljelykasveille voivat asettaa esimerkiksi ilmastonmuutos sekä aiemmin tuntemattomat tuholaiset ja kasvitaudit.

Yksi esimerkki geneettisen yksipuolistumisen riskeistä on banaani. Sen tuotannossa hallitseva lajike on Cavendish, ja kaikki viisi kaupallista päälajiketta ovat peräisin yhdestä ja samasta alkuperäislajikkeesta. Nyt banaaniviljelmillä on kuitenkin levinnyt sienitauti, joka saattaa vaarantaa koko viljelyn, kun vastustuskykyisempiä vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

Nyt voimaan astunut sopimus pyrkiikin varmistamaan sen, ettei olemassaoleva viljelykasvien geneettinen monimuotoisuus pääse katoamaan. Sopimuksella perustetaan 214 miljoonan euron rahasto tukemaan maapallon 1 400 geenipankkia.

Sopimus tuo suojan 600 000 geneettiselle näytteelle. Joukossa on esimerkiksi noin tuhat banaanivariaatiota. Niitä ei ole kaupallistettu, mutta ne tarjoavat vaihtoehdon, jos nykyistä viljelylajiketta kohtaa tuho.

Geenipankkijärjestelmän lajikkeet on tarkoitus tehdä kaikkien viljelijöiden ja tutkijoiden helposti saataviksi. Näin kuluttajat voivat hyötyä saamalla valittavakseen useampia ja eri laatuisia vaihtoehtoja. Samalla pyritään estämään se, että taloudellisesti voimakkaat tahot voisivat monopolisoida viljelylajikkeet.

Lisäksi tavoitteena on varmistaa, että kehitysmaat saavat osansa geneettisten resurssiensa tuomista hyödyistä. Sopimuksen piiriin kuuluvaa ainesta kaupallisesti hyödyntävä joutuu maksamaan osan tuotoista säätiölle, ja tuotot käytetään kehitysmaissa niiden geneettisten resurssien suojeluun.

Sopimus myös tunnustaa alkuperäiskansojen ja muiden paikallisten yhteisöjen panoksen viljelykasvien monimuotoisuuden säilyttäjänä. Yksi esimerkki ovat mm. 3 000 Andeilla viljeltyä perunavariaatiota, jotka on nyt saatu geenipankkiin.

Hallituksia kehotetaan varmistamaan, että lajikkeita viljelemällä vaalineet yhteisöt saavat osansa niiden hyödyntämisen tuomista voitoista sekä pääsevät osallistumaan niiden käyttöä koskevaan päätöksentekoon.

Johannesburgin kestävän kehityksen YK-kokouksessa kaksi vuotta sitten alkunsa saaneen sopimuksen on ratifioinut tähän mennessä 55 maata. Ulkopuolella on yhä muun muassa suurin ruoan tuotaaja Yhdysvallat.

YLE24, AFP