1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Digikamera - valo ykkösiksi ja nolliksi

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kodintekniikan harrastajalle digitaalisuus alkaa olla arkipäivää. Ääni ja kuva on muutettu tietokoneiden ymmärtämään binaarimuotoon – numeromuodossa ykkösiksi ja nolliksi. Monet kodinkoneet ovat jo digitaalisia ja korvanneet vanhemmat niin kutsutut analogiset laitteet. Esimerkiksi CD-soitin on miltei täysin syrjäyttänyt äänilevysoittimen.

Sen sijaan kamerakaupassa kuluttajalla on yhä valittavana joko perinteinen filmikamera tai digitaalinen kamera eli digikamera. Mainoksissa tosin filmikameroita ei enää liiemmin esiinny.

Mainonnassa ja vertailuissa esitellään ennen kaikkea kameroiden kennojen pikselimääriä. Pikseli eli kuvapiste on digitaalisen kuvan pienin rakenneosa. Digikameroissahan ei käytetä filmiä, ja sitä vastaakin kameran kenno.

Kennossa on lukuisia antureita, jotka mittaavat linssin läpi tulevan valon. Kameran pikselimäärä ja antureiden lukumäärä onkin käytännössä sama asia. Ja mitä enemmän pikseleitä, sen parempi – ainakin jos mainoksiin on uskominen.

Digikamera ilmestyi kauppojen hyllyille 1990-luvun puolivälin jälkeen, ja jo tuolloin osattiin povata, että se yleistyy kotitietokoneiden myötä. Tuon ajan mittapuun mukaan laadukas kamera tuskin pysytyi tuottamaan miljoonan pikselin kuvia, minkä takia kameran kuvasta ei myöskään saanut kelvollisia painettuja kuvia.

Tällä hetkellä keskihintaisissa kameroissa on kolmen tai neljän miljoonan pikselin kenno ja laatu vastaa tavallisesti täysin perinteisiä kymppikuvia. Kalleimmissa, digitaalisissa järjestelmäkameroissa on jo 8 megapikselin kenno, ja kehitys ei suinkaan jää tuohon pikselimäärään.

Alalla ostajan markkinat

Joulu ja kesä ovat digikamerakaupan sesonkeja. Viime joulun alla digikamera oli suosittu lahjaidea. Kesällä taas halutaan saada lomamuistot digitaalisina talteen.

Yleensäkin Suomessa ollaan hanakoita tarttumaan digiajan keksintöihin. Väestön määrään suhteutettuna digikameroita on Suomessa ennätyksellisen paljon, kuten matkapuhelimiakin. Maailmassa digitaalisuus on valttia siellä, missä on vaurautta. Yhdysvallat, Japani ja Eurooppa ovatkin digitaalisen tekniikan kärkialueita.

Täkäläisen digikaupan tohinaan on vaikuttanut paljon se, että kulutuselektroniikka on halventunut. Seuraukset näkyivät eritoten viime joulun myynnissä. Alalla sanotaankin olevan ostajan markkinat. Kilpailu on alalla kovaa ja myynnin katteet ovat pienet. Digikameroiden hintojen ei ole uskottu enää halpenevan tänä vuonna.

Viime vuonna Suomessa kävi kaupaksi 180 000 digikameraa. Vuonna 2002 määrä oli reilut 130 000 ja vuonna 2001 ainoastaan 38 000. Vasta viime vuonna filmikameroiden myynti jäi jälkeen digikameroiden myynnistä. Digikameroita myytiinkin yli kaksi kertaa enemmän kuin filmikameroita.

Tämän vuoden myyntisaldoksi on ennustettu noin 300 000 digikameraa. Suomen valokuvausalan tiedotuskeskuksen toiminnanjohtaja Lea Herttua kertoo, että toukokuun loppuun mennessä vähittäiskaupalle oli toimitettu myyntiin 112 800 digikameraa. Filmikameroiden osuus oli siitä noin kymmenesosa.

1980-luvulla pelättiin, että yleistyneet vhs-videokamerat syövät filmikameroiden myyntiä. Nyt kun kodintekniikka on digitalisoitunut, useat eri tuotteet kilpailevat keskenään ostajan huomiosta.

Elektroniikan tukkukauppaiden toimitusjohtaja Pentti Karhu sanoo, että digikameran kanssa kilpailee yleisesti koko digitaalinen tekniikka, kuten digi-tv ja television digisovittimet. Viihde-elektroniikan kaupassa on tyypillistä, että samat yritykset saattavat valmistaa esimerkiksi digisovittimia ja -kameroita.

Yksi huomattava digikameran kilpailija on matkapuhelin. Puhuminen voi olla puhelimella jo toisarvoista, kun laitteen kiinteisiin varusteisiin kuulu kamera ja laitteen muistiin voi tallettaa kuvia. Nokia onkin ehtinyt myydä kameroita enemmän kuin yksikään kameranvalmistaja.

Enää laitteiden kesken ei olekaan selviä eroja. Laite voi olla puhelin sekä kamera. Matkapuhelinten kamera toisin ei pysty läheskään samaan laatuun kuin puhelimen kanssa samanhintainen digikamera: kamerapuhelinten kuvankoko on pääasiassa alle miljoona pikseliä.

Näkyvä ilmiö on myös kamerakaupan siirtyminen erikoisliikkeistä marketteihin ja tavarataloihin. Kameroita on kaupan myös Internetissä ja tietokoneliikkeissä. Tämä on puolestaan herättänyt närää kamerakauppiaiden keskuudessa. ”Sekatavarakauppiailta” ei uskota löytyvän tarpeeksi tietoa korkeateknologian tuotteista.

Toisaalta valokuvausalaa on syönyt itse digitaalinen kuvaharrastus: kuluttajat voivat tulostaa kuvansa kotonaan tai jättää ottamatta paperivedoksia kuvistaan. Aiemminhan filmirulla toimitettiin liikkeeseen ja kuviksi kehitettiin kaikki filmille otetut kuvat. Lisäksi valokuvausliikkeillä on ollut kestettävänään kalliit, parinkin sadantuhannen euron investoinnit uuteen tekniikkaan, jolla digitaalisten kuvien valmistaminen onnistuu.

Digitalisoituminen on koetellut muun muassa maailman suurinta filminvalmistajaa Kodakia, joka on ilmoittanut karsivansa viidenneksen henkilöstöstään lähivuosina.

Lue seuraavaksi