Etelänsuosirrin pesimäpaikkaa kunnostetaan

Yle Uutisten artikkeliarkisto

BirdLife Suomi ja Porin Lintutieteellinen Yhdistys kunnostavat erittäin uhanalaisen etelänsuosirrin pesimäniittyä ensi viikonloppuna Porin Yyterissä. Etelänsuosirri on yksi Suomen uhanalaisimmista linnuista, koko maassa kanta on vain 50 paria.

Etelänsuosirrejä esiintyy Lounais-Suomen ja Pohjanlahden rantaniityillä. Porissa etelänsuosirrin reviirejä on enää viisi, joista kaksi Yyterin niityllä. Ilman hoitoa reviirit olisivat BirdLife Suomen mukaan jo autioituneet.

Vielä 1960-luvulla Porin rannikolla pesi 60 - 70 paria etelänsuosirrejä.

Etelänsuosirri on matalajalkainen kahlaaja, joka pesii vain matalakasvustoisilla rantaniityillä. Linnut kaikkoavat, kun järviruoko valtaa niityn.

Etelänsuosirrin pesimäpaikkoja on kadonnut, kun rantaniityt ovat kasvaneet umpeen rantojen rehevöitymisen ja rantalaidunnuksen loppumisen myötä. Maassa pesivä etelänsuosirri on kärsinyt myös pienpetojen lisääntymisestä.

Lintuharrastajat ovat kunnostaneet niittämällä etelänsuosirrin pesimäniittyä Yyterissä jo useana vuotena.

Etelänsuosirrille ollaan parhaillaan laatimassa koko maan kattavaa suojelusuunnitelmaa, joka valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Uudenmaan ympäristökeskus kunnostaa lintuvesialueita

Uudenmaan ympäristökeskus on ryhtynyt kunnostamaan ja hoitamaan arvokkaita lintuvesialueita Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla.

Kunnostettavat kosteikkoalueet kuuluvat Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskusten Lintulahdet Life -hankkeeseen, jossa kunnostetaan ja hoidetaan neljän vuoden aikana yhteensä 12 arvokasta lintuvesialuetta Suomenlahden pohjoisrannikkoa pitkin kulkevalla muuttoreitillä.

Espoon Laajalahdella niitetään ruovikoituneita laidunalueita, Tuusulanjärven eteläpäästä poistetaan vesikasvillisuutta ja Helsingin Viikissä harvennetaan umpeen kasvavien lampareiden reunoja.

Myöhemmin ympäristökeskus aloittaa hoitotoimet myös Kirkkonummen Medvastössä ja Salfjärdenillä sekä Porvoon Ruskiksella ja Pernajan Gammbelbyvikenillä.

Hoitotoimenpiteiden tavoitteena on parantaa alueiden linnustollista arvoa sekä lisätä monimuotoisuutta.

Ruovikon niitto vähentää umpeenkasvua ja luo edellytykset etenkin kahlaajien suosimien matalakasvuisten rantaniittyjen kehittymiselle.

Lampareiden ja uomion raivauksella kosteikkoympäristöön saadaan vaihtelua ja edistetään vesilintujen ravinnonhankintaa ja pesintää. Niitto edistää myös matalakasvuisten niittykasvien selviytymistä ja parantaa alueiden soveltuvuutta laiduntamiseen.

Kunnostettavat alueet kuuluvat Natura 2000 -suojeluverkostoon ja EU osallistuu Lintulahdet Life -hankkeen rahoitukseen.

YLE24