Puhdas vesi ei ole itsestäänselvyys

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Puhdas juomavesi ei ole Suomessakaan itsestäänselvyys. Viime vuonna reilut 7 000 ihmistä sairastui kahdeksalla eri paikkakunnalla juotuaan turvallisena ja puhtaana pitämäänsä vettä.

Vesihuoltopäivillä Lahdessa puhuneen tohtori Ilkka Miettisen mukaan puhdas juomavesi ei ole Suomessa itsestäänselvyys.

Vuoden 1980 jälkeen on kirjattu 39 vedestä johtunutta epidemiaa. Näistä on kärsinyt noin 20 000 ihmistä.

Miettinen kehottaakin tehostamaan valvontaa ja lisäämään huolellisuutta talousveden käsittelyssä, jotta sairastumisilta vältyttäisiin.

Vesilaitosten varajärjestelmät ja suunnitelmat poikkeustilanteiden varalta varmistavat puhtaan veden, sanoi Miettinen.

Vastoin yleistä luuloa kehittyneissä maissa pohjavedet aiheuttavat useammin epidemioita kuin pintavedet. Tämä johtuu siitä, että pintavesilaitokset ovat useimmin isoja yksiköitä, jolloin niiden talousveden laatua valvotaan tehokkaasti. Sen sijaan pohjavesilaitokset ovat keskimäärin pieniä, jolloin veden laadun tarkkailu jää vähemmälle.

Ei syytä paniikkiin

Helsingin yliopiston professorin Carl-Henrik von Bonsdorffin mukaan Suomen vesilaitokset toimivat kuitenkin pääsääntöisesti hyvin, joten ei ole syytä minkäänlaiseen paniikkiin.

Epidemioissa on useimmin ollut kyseessä jonkinlainen onnettomuus, kun likaista vettä on päässyt juomaveden sekaan.

Tällaista tapahtuu varsinkin kevättalvisin, kun routa rikkoo kaivoja ja putkistoja.

Bonsdorff kuitenkin muistuttaa, että Suomessa on muutamia vesilaitoksia, joiden tekninen taso ei riitä hoitamaan ongelmia.

Esimerkkinä hän mainitsee Heinäveden viimekesäisen kaliki-epidemian.

Tiedettiin vuosikausia, ettei vesilaitos toiminut. Ongelmaa yritettiin korjata klooraamalla, mutta sitten asukkaat valittivat veden mausta. Kun sitten kloorausta vähennettiin, iski epidemia, Bonsdorff selvittää.

Pysyvämpiin ja tehokkaampiin parannustoimiin Heinävedellä ryhdyttiin vasta epidemian jälkeen.