Nollat ja ykköset virtaavat olohuoneeseen

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Digitalisointi tuo televisioon paremman kuvan ja äänen, 12 maanpäällistä kanavaa, enemmän ohjelmavalikoimaa ja tukun erilaisia lisäpalveluita. Mikä oikeastaan on digitaalinen televisio ja miten käy vanhalle tv:lle? Entä missä aikataulussa edetään?

Lähes joka kodin nurkassa nököttävä nyky-tv toimii analogisesti: kuva ja ääni tulevat laitteeseen antennin kautta sähköisenä aaltoliikkeenä.

Ylen lähettimien jatkuvasti suoltama signaali rohmuaa nykyjärjestelmässä yhden kanavan koko kapasiteetin.

Digitaalitekniikassa ääni, kuva ja muu tieto koodataan tietokoneesta tutuiksi biteiksi - nolliksi ja ykkösiksi.

Yhden analogisen kanavan tilalle voidaan puristaa tulevaisuudessa jopa kuusi digitaalista kanavaa. Äänen ja kuvan laatu paranevat ja erilaiset lisätoiminnot mahdollistuvat.

Vanhaa televisiota ei vielä heitetä pois

Suomi ei kertaheitolla siirry digiaikaan, sillä vanhoja analogisiakin lähetyksiä jatketaan ainakin kymmenen vuotta.

Yleisradio aloittaa maanpäälliset digitaaliset koelähetykset Sydneyn olympialaisten yhteydessä vuonna 2000. Satelliittikanavilla on digitaaliviihdettä tarjolla jo nyt.

Ensimmäiset uudet digi-tv-laitteet tulevat markkinoille 2001 - 2002.

Yleisradio arvelee, että puolet suomalaisista voisi katsella digitaalisia lähetyksiä vuonna 2005.

Kustannukset vielä arvoitus

Kaikkiaan digitaaliuudistus vaatii suuren satsauksen ohjelmien tekijöiltä ja kotitalouksilta.

Digi-tv:n lähetykset hoidetaan Ylen tekniikalla. Yleisradion tytäryhtiö Digita rakentaa lähetysverkon, jonka palveluja muut yhtiöt vuokraavat.

Kotitalouksien ensimmäinen etappi digitaipaleella lienee ns. set top -box, laite, joka muuntaa digitaalisignaalin vanhan analogisen tv:n ymmärtämään muotoon. Sen hinta on vielä arvoitus.

Ilman lisälaitettakin pärjää, mikäli hankkii suoraan uuden digitaalisen tv:n, joka maksaa muutamia tuhansia.

Yleisradion digi-sivut

Sähköposti ja superteksti-tv

Yle lisää palvelua