Suomalaisilla ekologisesti suuri jalanjälki

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suomessa ei eletä ekologisesti kestävästi, kertoo ekologisen jalanjäljen menetelmää ensi kertaa maassamme käyttävä väitöstutkimus.

Kuntaliiton ympäristöpäällikkö Maija Hakasen suunnittelumaantieteen alaan kuuluva väitöskirja tarkistettiin lauantaina Helsingissä. Ekologinen jalanjälki mittaa ihmisen vaikutusta luontoon käyttämällä yksikkönä ekologisesti tuottavaa maata.

Suomalaisten ekologinen jalanjälki on keskimäärin 3,34 hehtaaria, kun ekologista kapasiteettia maailmanlaajuisesti on vain 1,43 hehtaaria asukasta kohden.

- Jos kaikkien maapallon asukkaiden kulutus olisi samalla tasolla kuin Suomessa, maapallon asukkaiden elättämiseen tarvittaisiin kolmen maapalloa, Hakanen vertaa.

Toisaalta suomalaiset käyttävät omaa ekologisesti tuottavaa maataan suhteellisen kestävällä tavalla. Ekologista kapasiteettia on lähes viisi hehtaaria asukasta kohden.

Kuntien erot melko suuria

Hakasen tutkimuksen mukaan ekologisesti mittava jalanjälki Suomessa johtuu lähinnä kuntien energiaratkaisuista. Energian osuus jalanjäljestä on noin kaksi hehtaaria, lopun vievät metsä, ravinnontuotanto ja rakennettu maa.

Tutkimuksessa laskettiin ekologiset jalanjäljet myös Helsingin, Tampereen, Kouvolan, Kuopion ja Mikkelin kaupungeille sekä Mikkelin seudun kunnille. Asukasta kohen lasketut kuntakohtaiset erot olivat melko suuria. Suurin jalanjälki oli Kuopion 3, 67 hetaaria, ja pienin Kouvolan 2,68 hehtaaria.

Mittausmenetelmänä ekologinen jalanjälki ei kerro tyhjentävästi ekologisesta kestävyydestä. Se ei muuan muassa fossiilista energiaa lukuunottamatta kerro uusiutumattomien luonnonvarojen käytöstä. Niiden käytön selvittämisessä käytetään ns. ekologisen selkärepun käsitettä.