Tutkimus: Kymijoki uskottua paremmassa kunnossa

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kymijoella ei ole välitöntä laajaa kunnostamistarvetta. Sen kaloissa, vedessä tai pohjassa ei myöskään ole osoitettavissa välittömiä terveysriskejä.

Tämä käy ilmi kolme vuotta tehdystä Kymijoen sedimenttien saastetutkimuksesta, joka julkistettiin tänään Kuusankoskitalolla. Yhteydessä järjestettiin yleisötilaisuus.

Raportin mukaan joen kalojen elohopeapitoisuudet ovat kohonneet, mutta ne ovat selvästi laskeneet 70 - 80-luvulta. Joen kalojen elohopeapitoisuudet eivät olennaisesti poikkea Suomen muiden kuormitettujen sisävesien kalojen pitoisuuksista.

Kymijoen pohjan suurista dioksiinipitoisuuksista huolimatta jokea voidaan periaatteessa ruopata jos ruoppaus suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, tutkimuksesta käy ilmi.

Ruoppauksen vastustajat ovat pelänneet ruoppauksessa paljastuvien myrkkyjen kohtalokkaasti likaavan Kymijoen ja Suomenlahden vesistöä.

Jatkotutkimukset tarpeen

Vaikka joki onkin uskottua paremmassa kunnossa, on se Suomen Ympäristökeskuksen tulosyksikön päällikön Matti Verran mukaan edelleen yksi myrkyllisimmistä joista maailmassa, jos mittariksi otetaan jokien sedimenteistä löydetyt dioksiinit ja furaanit. Joki on myös elohopean pahasti saastuttama.

Kymijoen dioksiinit ylittävät pehmeissä pohjakerroksissa paikoin satakertaisesti saastuneiden maa-alueiden pitoisuuksien ohjeelliset raja-arvot. Pahiten saastunut alue on välittömästi Kuusankosken alapuolella.

- Kymijoen pohjan suurista dioksiinipitoisuuksista huolimatta jokea voidaan ruopata jos ruoppaus suunnitellaan ja toteutetaan hyvin.

Kaikkia riskejä ei kuitenkaan tunneta ja jatkotutkimukset sekä seuranta ovat sen takia edelleen tarpeen, Verta muistuttaa.

Koska kalojen elohopeapitoisuus ylittää osin terveysviranomaisten suositusrajat, tulee Verran mielestä elohopean kulkeutumis- ja kerääntymismekanismeja sekä ennustemalleja tutkia lisää.

Erityisesti joen kunnostustoimien ja muiden pohjakerrostumiin vaikuttavien toimintojen vaikutukset elohopean liikkeelle lähtöön, muuttumiseen metyylielohopeaksi ja kerääntymiseen kaloihin tulisi Verran mukaan selvittää.

STT - Kymenlaakson Radio