Kuvan ja äänen asiantuntijat Helsingissä

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Elokuvan, television ja uusmedian sisältötuotannon haasteet kokoavat

200 vierasta Helsingissä käytävään audiovisuaalipoliittiseen foorumiin. Osanottajat ovat tuotantoyhtiöiden, viestintäalan ja hallitusten edustajia 29 maasta.

Opetusministeriön sekä EU:n komission torstaina ja perjantaina järjestämä seminaari on yksi Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tietoyhteiskuntatapahtumista.

Asiantuntijaseminaarin aiheita ovat eurooppalaisen sisältötuotannon näkymät digitaalisen tv:n aikana, Internet-mediateollisuuden mahdollisuudet ja tukijärjestelmien kehittäminen.

Foorumi on tavallaan jatkoa Savonlinnan heinäkuiselle kulttuuriministerikokoukselle, jossa alustettiin samoja teemoja. EU:n osalta näiden asioiden käsittely jatkuu marraskuussa kulttuuri- ja AV-neuvoston kokouksessa Brysselissä.

AV-teollisuus vahvassa kasvussa

Audiovisuaalisen alan markkinoiden on ennustettu kasvavan EU-alueella 70 prosenttia vuoteen 2005 mennessä. Digi-tv ja -radio lisäävät kanavien määrää, se sisältöjen tarvetta ja tämä puolestaan toivottuja työpaikkoja.

Yksistään EU-alueen musiikkiteollisuudessa työskentelee yli 600 000 henkilöä, ja alan vuotuinen liikevaihto on pitkälle yli 100 miljardia markkaa.

Finlandia-talolla pidettävässä seminaarissa keskustellaankin siitä, ovatko unionin nykyiset tukitoimet riittäviä ja tulevaa kehitystä ajatellen oikeita.

EU on tukenut alaa lähinnä Media-ohjelmiensa kautta. Ensi vuonna päättyvään Media II -ohjelmaan käytetään viiden vuoden aikana 1,84 miljardia markkaa.

Lisäksi tulevat kansalliset rahoitus- ja tuotantotuet, joita eri jäsenmaissa jaetaan kovin vaihtelevin perustein. Tukijärjestelmien kehittäminen jo täydentämään toisiaan paremmin antaa pohdittavaa kauaksi Helsingin jälkeenkin.

Teknologinenkin valmius digiaikakauteen vaihtelee maittain. Suomessa kehitystä johtavan Yleisradion

jakelutekniikkayhtiön Digitan jatkopanostus riippuu jonkin verran tulevasta tv-maksun tasosta.

Ylellä on tosin jo kaksi digitaalista radiokanavaa, jollaiset monissa EU-maissa ovat vasta pilke yleisradioyhtiöiden silmäkulmassa.

Yhdysvallat jyrää AV-tuotannossa

EU:n kauppatase Yhdysvaltain kanssa elokuva- ja AV-teollisuudessa on noin 38 miljardia markkaa alijäämäinen, vaikka EU:n alueella tuotetaan useampia elokuvia.

Euroopassa alan ongelmina ovat muun muassa levitys, suuret kustannukset, riittämätön markkinointi sekä pienet kieli- ja kulttuurialueet.

On selvää, että ilman erityistoimia eurooppalaiset uuskanavat uhkaavat täyttyä amerikkalaisista massatuotannoista. Omien kansallisten kulttuuri-identiteettien ja sisältöjen monipuolisuuden suojeleminen vaatiikin yhteistä kantaa GATS 2000 -neuvottelukierrokselle, joka on Helsingin foorumin kolmas pääteema.

Haasteena on perustella kolmansille maille, miksi EU-maat haluavat AV-tuotannolleen eriehtoja sopimuksiin, joilla muuten edistetään maailmankaupan vapautumista.

Odotettavaa on, että AV-palvelut nousevat Seattlesta lähtevissä neuvotteluissa kuumien kysymysten joukkoon. Näin kävi Uruguayn GATT-kierroksella 1986 - 1994, jolloin EY jäsenmaineen teki melko mittavia poikkeuksia sopimuksen velvoitteisiin.

GATS-sopimuksen pääperiaatteisiin kuuluu yleinen suosituimmuuskohtelu, eli sopimusmaat kohtelevat toisesta sopimusmaasta tulevaa palvelua tai sen tarjoajaa vähintään yhtä edullisesti jostakin muusta maasta tulevaa.

Eurooppalainen laatutuotanto pitää pintansa, oli viesti Savonlinnan kesäisestä ministerikokouksesta. Silti varsinkin kaupallisten kanavien täyttymistä sillä, mitä halvalla saa ja kansa katsoo, lienee vaikea estää ilman lainsäädäntöä.

Timo Kivistö

Digitekniikka turvaa television tulevaisuuden