Romanien ongelmina ennakkoluulot ja heikko koulutus

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Koulutuksen puute ja ennakkoluulot näyttävät olevan suurimmat syyt romaniväestön ongelmiin, arvioivat sosiaali- ja terveysministeriön asettamat selvitysmiehet.

Selvitysmiehet Kyösti Suonoja ja Väinö Lindberg katsovat koulutuksen olevan romanien tulevaisuudelle niin keskeistä, että Romaniasiain neuvottelukunta pitäisi siirtää sosiaaliministeriöstä opetusministeriöön.

He esittävät myös, että romanilasten koulutukseen osoitettaisiin korvamerkitty valtionosuus ja romaninuorten mahdollisuutta ammattikoulutukseen parannettaisiin joustamalla valintakriteereissä.

Erityisen tärkeänä selvitysmiehet pitävät romaninuorten kouluttamista mm. opettajiksi, nuoriso-ohjaajiksi ja sosiaalityöntekijöiksi.

Turun seudulla tehty kokeilu on selvitysmiesten mukaan myös sosoittanut, että esiopetus ja päivähoito voisivat olla avain parempaan koulumenestykseen.

Koska romanivanhemmat eivät ole käyneet itse kouluja, he eivät aina kannusta lapsiaankaan koulunpenkille, Suonoja ja Lindberg huomauttavat.

Syrjintää viranomaisten taholta ja työelämässä

Suomen lainsäädäntö on selvitysmiesten mukaan edellä käytännön elämää, jossa syrjintää esiintyy vielä hyvinkin paljon.

Huonoja kokemuksia romaneilla on mm. poliisin, oikeuslaitoksen ja kauppaliikkeiden vartijoiden asenteellisuudesta.

Poliisin tilastojen mukaan suurin osa rasistisista syrjintärikoksista kohdistuu romaneihin, vaikka ulkomaalaisia on kahdeksan kertaa niin paljon kuin heitä.

Valtaväestön ennakkoluuloja sekä romanien katkeruutta valtaväestöä kohtaan lisää kielteinen uutisointi. Selvitysmiehet katsovatkin, että romaneja pitäisi kannustaan toimittajiksi.

Romaninaisia syrjitään pukeutumisen takia

Romanien työnsaantia vaikeuttavat sekä ennakkoluulot että heikko koulutus. Vuonna 1995 romanien työttömyysaste oli peräti 56 prosenttia.

Romaninaisia syrjittiin työnhaussa myös heidän perinteisen pukeutumisensa takia, koska sen ei katsota soveltuvan kaikkiin työtehtäviin.

Selvitysmiehet ehdottavatkin, että romaneja varten kehitettäisiin oma työllistämismalli.

Asunnonsaantikin vaikeaa

Romanien asuntotilanne on helpottunut erityislainsäädännön ansiosta, mutta he kokevat silti yhä syrjintää asunnonhaussa.

Selvitysmiesten mukaan kunnissa asukasvalintoja tekevät luottamushenkilöt joutuvat usein valtaväestöön kuuluvien painostuksen kohteeksi.

Kunnat eivät aina käytä mahdollisuuttaan rakentaa romaneille asuntoja valtion korkotukilainalla. On käynyt myös niin, että rakennettuja asuntoja onkin vuokrattu valtaväestöön kuuluville.

Monissa tapauksissa kunta on perustellut asuntohakemuksen hylkäämistä sillä, että hakija on romani tai työtön, eikä tuo kunnalle verotuloja.

Selvitysmiehet vaativatkin, että kuntien asuntosihteerien koulutuksessa otetaan huomioon sekä romanikulttuurin erityispiirteet että romanien asunnon tarve.