Järvet toipumassa happosateista

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Suomen järvet ovat aiempaa selvemmin toipumassa happosateista. Sama suunta näkyy myös Euroopan järvissä, mutta Pohjois-Amerikassa toipuminen on ollut hitaampaa.

Tulokset ilmenevät Euroopan talouskomission ilmansuojelusopimuksien pintavesien seurantatutkimuksista. Seurannassa on mukana 205 pientä järveä ja jokea, Suomessa tutkimuksia tekee Suomen ympäristökeskus.

Viime vuoteen ulottuvasta seurannasta näkyy, että ilmaperäisen kuormituksen vähentyminen tuntuu selvästi Suomen pintavesistöjen veden laadussa. Myönteinen kehitys näkyy muun muassa tutkittujen vesistöjen elpymisenä ja niiden kalakantojen toipumisena.

Ruotsiin ja Norjaan verrattuna Suomi on kuitenkin muutaman vuoden jäljessä.

Rikkilaskeuman happamoittamia järviä on muun muassa Länsi-Uudellamaalla, Kaakkois-Suomessa ja Tampereen ja Oulun seudulla. Typpiyhdisteet ovat happamoittaneet järviä vähemmän, mutta niiden suhteellinen osuus on kuitenkin kasvamassa.

Myönteinen kehitys näkyy myös Euroopassa, jossa hapan laskeuma on vähentynyt 30 - 40 prosenttia viime vuosikymmeneltä lähtien. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa havaintoja selvästä toipumisesta on vain yhdellä viidestä tutkitusta alueesta.

Happamoitumiselle ovat herkimpiä pienet kalliomailla tai harjualueilla sijaitsevat purot ja pienet järvet. Suurten vesistöjen ongelma happamoituminen ei niinkään ole. Happamoitumiselle herkimpiä ovat ravut, kotilot, simpukat sekä särki- ja lohikalat.