1. yle.fi
  2. Uutiset

Suomalaisten laulutaito esillä seminaarissa

Suomalaisten laulutaito puhututtaa viikonloppuna Jyväskylän yliopiston järjestämässä Laulussa on voimaa -seminaarissa. Laulutaidosta puhuttaessa katseet kohdistuvat erityisesti kouluun.

kulttuuri

Peruskoulun ja lukion uusissa musiikin opetussuunnitelmissa on kiinnitetty huomiota laulun asemaan. Opetuksen sisältöjä sekä arviointiperusteita on tarkennettu entisistä, kertoo opetusneuvos Terhi Heino opetushallituksesta. Ensimmäisinä tavoitteina esimerkiksi luokilla 1 - 4 on, että oppilas oppisi käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin, Heino sanoo. Tavoitteisiin kannustavat äänenkäytön harjoitukset ja laululeikit. Moni nykyinen ekaluokkalainen onkin aloittanut äänenkäytön harjoittelun jo musiikkileikkikouluissa, joiden oppilasmäärä on jatkuvasti kasvanut. Mitä pitäisi laulaa? Ei näytä siltä, että tulevien ikäluokkien laulutaito olisi vaarassa. Sen sijaan huoli tuntuu usein kohdistuvan siihen, mitä lauluja lauletaan. Esimerkiksi Jyväskylän viikonloppuisessa seminaarissa professori Jorma Hynninen pitää puheenvuoron aiheesta "Onko viihdemusiikki laulunopetuksen vihollinen". Vanhemmat muistavat koulun isänmaallisesti korostuneen lauluohjelmiston. Pitäisikö samojen kappaleiden innostaa myös nykyisiä koululaisia laulamaan, kun koko yhteiskunnan maailmankuva on rajusti muuttunut? Nykyään musiikinopetuksessa on otettava huomioon myös esimerkiksi monikulttuurisuus. Suomalaistakin identiteettiä vahvistavammaksi saatetaan taas kokea esimerkiksi Juicen Syksyn sävel maakuntalaulujen sijasta. Musiikin opetus on monipuolistunut Opetusneuvos Terhi Heino pahoittelee musiikin niukkoja tuntimääriä. Aikoinaan, kun musiikin opetus oli vielä laulunopetusta, ei ehkä soitettu musiikkitunneilla. Nyt luokassa myös soitetaan, ja se ottaa oman aikansa. Koulut saavat itse päättää, kuinka paljon tuntien ulkopuolella lauletaan. Joissain kouluissa yhteislaulu on osana päivärutiineja aamunavauksen tai ruokailun yhteydessä, toisissa ei. Toisaalta musiikkia hyödynnetään entistä paremmin myös esimerkiksi kielten oppimisessa Jos ala-asteella vielä laulu raikaa, kasvaa kynnys laulamiseen usein murrosiässä. Terhi Heino vakuuttaa, että kyllä nuoretkin laulavat. - On helpompi aloittaa sellaisista lauluista, joita oppilaat muutenkin kuulevat koko ajan. Musiikkihan ympäröi nuoria joka puolella. Kyllä murrosikäiset laulavat aika antaumuksella, kun he voivat itse osallistua ohjelmiston valintaan. Entä tarvitseeko kaikkien laulaa? Moni tarttuisi mieluummin vaikkapa kitaraan tai rumpukapuloihin. Mutta silloin Terhi Heinon mukaan jotakin tärkeää jää kokematta. - Lähtökohta olisi mielestäni se, että kaikilla olisi mahdollisuus laulaa, ja että laulaminen on oikeus, eikä välttämätön pakko. Mielestäni kuitenkin tärkeämpää on subjektiivinen kokemus, joka oppilaalle tulee laulamisesta kuin itse lopputulos. Tärkeää on, että oppilaat saisivat myönteisen kokemuksen yhdessälaulamisesta muiden kanssa. Siinä mielessä olisi kyllä hyvä, jos kaikki laulaisivat. Radion kulttuuriuutiset

Lue seuraavaksi