Riski: Tuponeuvotteluille huonot edellytykset

Kotimaa

Syyksi työnantajien pessimismiin Riski nimeää palkansaajajärjestöjen vaatimukset palkankorotusten tasosta ja muodosta sekä vaatimukset muutosturvan parantamisesta.

Riskin mukaan palkansaajien vaatimukset ovat ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että työllisyyttä saataisiin kohennettua ja talous kasvuun. Hän korostaa neuvotteluyhteyksien kuitenkin säilyvän. - Ovea ei ole laitettu säppiin, Riski huomauttaa.

Myös pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) pitää työnantajien kantaa vasta alustavana. Hän uskoo yhä, että neuvottelut keskitetystä tuloratkaisusta on mahdollista aloittaa.

Vanhanen korosti eduskunnassa perjantaina, että vaikka tupo-tunnusteluille ennakkoon asetettu määräaika päättyikin syys-lokakuun vaihteessa, aikaa on käytettävissä edelleen. Pääministerin mielestä se, että "ovea ei ole pantu säppiin", kertoo, että haluja keskustella on edelleen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki (sd.) piti tilannetta vakavana, mutta kehotti ottamaan rauhallisesti ja odottamaan ensi viikkoon, jolloin työmarkkinajärjestöjen päättävät elimet ovat koolla.

Myös EK:n hallitus muodostaa virallisen kantansa tuponeuvotteluihin vasta ensi viikon keskiviikkona. Järjestöjen kannat ensi viikolla Työntekijäjärjestöt ottavat kantaa tuponeuvottelujen aloittamiseen ensi viikolla. SAK:n ja STTK:n hallitus käsittelevät asiaa maanantaina ja Akavan hallitus tiistaina. Keskusjärjestöjen puheenjohtajat kommentoivat Riskin lausuntoa kuitenkin jo heti tuoreeltaan perjantaina. Akavan puheenjohtaja Risto Piekka vaati, että veronkevennyksiä on joka tapauksessa jatkettava, vaikka hallitus onkin kytkenyt veronkevennykset voimakkaasti keskitettyyn tulosopimukseen. Piekka piti työnantajien tuloneuvottelut torjuvaa sanamuotoa niin selkeänä, että takaporttia on vaikea löytää. Hänen oma näkemyksensä oli, että neuvottelut olisi voitu aloittaa. - Osapuolet olivat yksimielisiä tulopoliittisten neuvotteluiden tavoitteista: työllisyyden kohentamisesta, palkansaajien ostovoiman parantamisesta ja maamme kilpailukyvyn tärkeydestä. Keinoista ei sen sijaan löydetty yksimielisyyttä, hän pahoitteli. Myös SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen pitää valitettavana, etteivät työnantajat ole valmiita aloittamaan tuloneuvotteluja. Ihalaisen mukaan tupo-tunnustelu on osoittanut, ettei työnantajalla ole halua tuloratkaisun kautta kehittää reiluja pelisääntöjä ja parantaa palkansaajien asemaa työelämän muutostilanteissa. Ihalaisen mielestä neuvottelut olisi pitänyt merkittävistä erimielisyyksistä huolimatta aloittaa. Jos mieli työnantajapuolella vielä muuttuu, Ihalainen uskoi SAK:n puolelta löytyvän valmiutta neuvotteluihin. Toimihenkilöiden STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää puolestaan luonnehti työnantajien kielteistä kantaa neuvotteluihin yllätykseksi. Hänen mukaansa yritykseen olisi pitänyt lähteä työllisyyden, palkansaajien ostovoiman ja Suomen kilpailukyvyn vuoksi. Mäenpää toivoo, ettei kyse ole työnantajien pysyvästä suunnanmuutoksesta, sillä Suomessa on vaikeissakin tilanteissa yleensä kyetty löytämään yhteinen näkemys. Hän huomauttaa myös, että työnantajat joutuvat samojen asioiden eteen muutosturvaa myöten, vaikka tuloneuvottelut vaihtuisivat liittokierrokseksi. Hallitus on ilmoittanut antavansa viimeistään 26. marraskuuta ensi vuoden tuloveroja koskevat lakiesitykset eduskunnalle. Hallitus on varautunut keventämään palkansaajien verotusta siinä tapauksessa, että tuloneuvotteluissa on syntymässä sitä tyydyttävä ratkaisu. Nykyinen tulosopimus on voimassa helmikuun puoliväliin asti. STT

Lähteet: Katso aihetta koskeva TV-uutisten juttu (klo 20.30)