Ateneumin taideteoksista kerrotaan nyt myös selkokielellä

Lähes kymmenesosa väestöstä tarvitsee selkokielisiä tietokirjoja. Uusi selkokielinen teos Muuttuvat kuvat pyrkii avaamaan polkuja suomalaisen kuvataiteen maailmaan.

kulttuuri

Taidehistorioitsija Satu Itkonen on kirjoittanut taiteesta sekä selkokielellä, että yleiskielellä. Hän kertoo, että selkokieli eroaa yleiskielestä keinoiltaan, mutta päämääränä on molemmissa ilmaisutavoissa ymmärryksen välittäminen.

- On haasteellista puhua hankalista asioista selkokielellä, Itkonen sanoo. -Pidän kuitenkin tärkeänä sitä, että selkokielellä kerrotaan aivan samoista asioista kuin yleiskielelläkin.

Selkokieltä tarvitseva yleisö kostuu monista eri ryhmistä, joilla kaikilla on omat toisista eroavat tarpeensa. - Yksi yhteinen selkokieli ei riitä palvelemaan esimerkiksi maahanmuuttajia ja kehitysvammaisia, sanoo Satu Itkonen.

- Testasin tätä kirjaa kehitysvammaisilla ja maahanmuuttajilla. Huomasin, että nämä kaksi ryhmää haluavat tekstiltä aivan eri asioita. Maahanmuuttaja saattaa kaivata vierasperäisiä sanoja. Kehitysvammaiselle taas kirjaa saatetaan lukea ääneen ja hän haluaa ehkä löytää tekstistä yhtymäkohtia omaan arkielämäänsä.

Selkokirjojen yleisö on usein riippuvaista lähipiiristään. Itsekseen he eivät välttämättä tule taiteen äärelle. Itkonen kuitenkin huomauttaa, että myös taiteentuottajien on ymmärrettävä, että on olemassa monenlaisia yleisöjä.

Perinteinen taidekirjoittelu on usein asiantuntijoiden toisille asiantuntijoille tekemää. Kuitenkin pääsy taiteen äärelle ymmärretään nykyisin jokaisen ihmisen oikeudeksi. Itkosen mukaan perinteinen taidekirjoittelu ei juuri toteuta tätä periaatetta.

- Ketään ei saa sulkea pois, siksi on tärkeää, että on vaihtoehtoja, sanoo Satu Itkonen.

Radion kulttuuriuutiset