Eduskunta äänestää turvallisuuslinjauksista

Kokoomus äänestyttää tiistaina eduskuntaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittisista linjauksista.

Kotimaa

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen lauselmaehdotuksen mukaan Suomea ei enää voisi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Liittoutumattomuus on ollut lähtökohtana hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Katainen puhui eduskunnassa hallituksen selonteon palautekeskustelussa.

Kokoomuksen mielestä rauhanturvalakia tulisi myös muuttaa siten, että Suomen osallistuminen EU:n kriisinhallintaoperaatioihin olisi mahdollista ilman YK:n tai Etyjin valtuutusta.

Näin pelkkä EU:n oma valtuutus olisi riittävä tilanteessa, jossa YK:n turvallisuusneuvosto ei ole kyennyt antamaan sellaista. Operaatioihin osallistuminen edellyttäisi aina YK:n peruskirjan periaatteiden toteutumista, Katainen toteaa.

Kokoomus perää myös, että hallitus selvittää eduskunnalle, mikä on EU:n turvatakuuartiklan todellinen merkitys Suomelle.

Jaakonsaari peräsi avointa keskustelua Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Liisa Jaakonsaari (sd.) peräänkuulutti eduskunnassa avointa keskustelua sekä sotilasliitto Natosta että Venäjästä. Hän arvioi Naton olevan Suomen turvallisuuspolitiikassa jonkinlainen "salarakas", josta on sopimatonta puhua avoimesti, vaikka suhde on erittäin tiivis ja hyvä. Jaakonsaari pahoitteli puheenvuorossaan sitä, että puolustusvaliokunta ei yhtynyt ulkoasiainvaliokunnan arvioon Venäjän kehityksestä. Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Kauko Juhantalo (kesk.) perusteli valiokuntansa menettelyä sillä, ettei ole syytä hieroa riitaa Venäjän sen enempää kuin USA:nkaan kanssa. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenvuoron pitänyt Jaakko Laakso totesi ryhmänsä korostavan YK:n tärkeyttä maailmanrauhan turvaamisessa, eikä EU:n taistelujoukkoja tulisi heidän mukaansa käyttää ilman YK:n tai Etyjin mandaattia. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoi sosiaalidemokraattien tukevan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan osalta yksiselitteisen selvästi hallituksen ja presidentin linjaa. Backman tähdensi, että se vastaa Suomen kansallisia etuja ja turvaa maamme aseman muuttuvassa maailmassa. Kokoomukselle moite miinakysymyksestä Keskustan puoluesihteeri Eero Lankia moittii oppositiopuolue kokoomusta irtautumisesta laajasta kansallisesta yksituumaisuudesta miinakysymyksessä. Hän muistuttaa, että kokoomus oli edellisessä hallituksessa päättämässä Ottawan sopimuksen ratifioinnista vuonna 2006. Nyt edes Vanhasen hallituksen pidentämä aikataulu jalkaväkimiinoista luopumisesta ei kelpaa kokoomusjohdolle, hän arvioi. Katainen totesi maanantaina kokoomuksen suhtautuvan kriittisesti hallituksen päätökseen luopua miinoista nopealla aikataululla. Hänen mukaansa käyttökelpoisia miinoja ei pitäisi ennenaikaisesti hävittää. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) korosti omassa puheenvuorossaan, että hallituksen on pitänyt toimia miina-asiassa edeltäjiensä linjausten hengessä. Vanhanen peräsi myös selkokielisyyttä Nato-jäsenyyttä ja Venäjää koskeviin keskusteluihin. Hänen mukaansa hallituksella ei ole tarvetta puhua Nato-jäsenyydestä kiertoilmauksin. Jos suhtautuminen Natoon muuttuu, hallitus lupaa ilmoittaa sen selkokielellä. Vanhasen mukaan sotilaallinen liittoutumattomuus pysyy Suomen puolustusratkaisuna. Asiassa on hänen mielestään syytä korostaa, että sotilaallinen liittoutumattomuus määrittää sitä, miten Suomen puolustus järjestetään, eikä se kuvaa ulkopoliittista linjaamme. Hallitus pitää Vanhasen mukaan tärkeänä, että Suomella on aito mahdollisuus hakea Naton jäsenyyttä, jos sen arvioitaisiin olevan maan edun mukaista. Puolustusselonteon linjauksista kiistelty Hallituksen puolustusselonteon tarkoituksena on ratkoa muun muassa jalkaväkimiinoja ja Euroopan unionin nopean toiminnan joukkojen käyttöä koskevat kysymykset. Syksyn mittaan puolustuspolitiikan linjauksista on kiistelty puolueiden ja valiokuntien välillä ja sisällä. Nato-myönteisiä kantoja on esitetty oppositiopuolue kokoomuksen ja ulkoasiainvaliokunnan piiristä. Eduskunnan puolustusvaliokunta arvioi viime viikolla mietinnössään, että EU:n nopean toiminnan joukkojen käytölle ei voida kaikissa tapauksissa välttämättä saada YK:n valtuutusta. Mietinnön mukaan Suomen turvallisuus taataan omalla armeijalla ja liittoutumattomuudella. Turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa pohditaan myös mm. varuskuntien tulevaisuutta ja ehtoja, joilla jalkaväkimiinoista luovutaan. RKP haluaa säilyttää Uudenmaan prikaatin

RKP:n puheenjohtaja, ympäristöministeri Jan-Erik Enestam sanoo, että puolue tulee ottamaan kaikilla tasoilla esille kysymyksen Uudenmaan prikaatin säilyttämisestä.

Enestam sanoo Hufvudstadsbladetissa vastustavansa prikaatin lakkauttamista. Lehti kertoi sunnuntaina, että Dragsvikin varuskunta Tammisaaren liepeillä olisi puolustusvoimien valmistelemalla lakkautuslistalla.

Enestam korostaa, että lakkauttaminen ei tule kysymykseen, koska kielilain mukaan Suomessa on oltava yksikkö, jossa annetaan varusmiespalvelua ruotsin kielellä. Hänen mukaansa kustannusten ei pitäisikään olla ratkaiseva tekijä.

Puolustusministeriö ei ole kertonut, mitä varuskuntia se mahdollisesti haluaisi lakkauttaa. Niitä koskeva selvitys valmistunee helmikuussa.

Lähteet: STT, YLE24