Eduskunta valitsi liittoutumattomuuden

Eduskunta on hyväksynyt äänin 165-25, että Suomi määrittelee itsensä edelleen sotilaallisesti liittoutumattomaksi. Liittoutumattomuudesta luopumista oli ehdottanut kokoomus. Päätöstä on edeltänyt epätavallisen kiivas julkinen keskustelu.

Kotimaa

Kokoomuksen vastaehdotus ei lopulta päässyt edes lopulliseen äänestykseen, sillä se hävisi väliäänestyksessä luvuin 126-50 vasemmistoliiton Jaakko Laakson liittoutumattomuutta korostavalle esitykselle. Hallituksen linjaus voitti lopulta Laakson esityksen äänin 165-25.

Kokoomuksen puheenjohtajan Jyrki Kataisen mukaan Suomea ei enää voisi pitää perinteisessä mielessä sotilaallisesti liittoutumattomana maana, koska Suomi on jo sitoutunut EU:n turvatakuisiin.

Päähallituspuolueet keskusta ja SDP ovat taas pitäneet Suomea edelleen sotilaallisesti liittoutumattomana.

Kansanedustajat äänestivät tiistaina myös lukuisista puolustusselontekoon liittyvistä lausumista. Hallituksen linja piti jalkaväkimiinoista luopumista ja sen aikataulua koskeneissa äänestyksissä. Nopeampaa aikataulua puoltanut vihreiden Ulla Anttilan ehdotus kaatui väliäänestyksessä luvuin 132-38.

Anttilan ehdotuksen ohi ratkaisevaan äänestykseen eteni Eero Akaan-Penttilän (kok.) ehdotus, jossa eduskunta olisi ottanut kielteisen kannan toimintakykyisistä jalkaväkimiinoista luopumiseen. Tämä ehdotus hävisi hallituksen linjalle äänin 138-50.

Etukäteen oli jalkaväkimiinojen ohella käyty paljon keskustelua EU:n nopean toiminnan joukkojen valtuutuksesta.

Kaskeala: Sotilaille selkeät suuntaviivat Puolustusvoimien komentaja, amiraali Juhani Kaskeala pitää eduskunnan turvallisuuskeskustelua virkistävänä ja arvioi sen jopa ravistelleen tabuja. Kaskeala totesi Ylen TV-uutisille, että puolustusselonteossa ollut hallituksen linja meni kirkkaasti läpi ja sotilaan näkökulmasta suuntaviivat ovat hyvin selkeät. Hän kommentoi haastattelussa myös ensi vuodelle varattuja 50:tä kansainvälistä harjoitusta. Kaskealan mukaan kyse on sotilaidemme turvallisuudesta kriisinhallinnan operaatioissa. Se vaarantuu, jos emme kykene yhteistoimintaan muiden eurooppalaisten maiden kanssa, hän linjaa. Puolustusvoimien komentaja pitää mahdollisena, että EU voi joutua joskus toimimaan ilman YK:n lupaa, vaikkakin sen hengessä. Kotimaassa presidentti viime kädessä päättää joukkojen lähettämisestä, mutta siihen tulee kansanvaltaisessa järjestelmässä olla eduskunnan mandaatti, hän muistuttaa. YLE24, STT Hallituksen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko (siirryt toiseen palveluun) (PDF-dokumentti) Eduskunnan puolustusvaliokunnan mietintö (siirryt toiseen palveluun)